Uroskoirien vaiva: eturauhasongelmat

Kirjoittaja: eläinlääkäri Paavo Karihaara

Koirien eturauhasongelmat

Eturauhanen aiheuttaa usein ongelmia uroskoirille. Kaiken ikäiset, sukukypsyyden saavuttaneet urokset voivat saada oireita, joskin ongelmia esiintyy enemmän iäkkäillä. Oireet ovat yleensä helposti tunnistettavissa, mutta oireilu voi olla myös epämääräistä. Valtaosa ongelmista on onneksi hyvänlaatuista alkuperää, toisin kuin miehillä. Yleisin eturauhasongelma on hormonaalinen tulehdus (prostatiitti) ja eturauhasen liikakasvu. Eturauhasen pahanlaatuiset kasvaimet ovat onneksi hyvin harvinaisia.

Yleensä eturauhanen ärtyy testosteronimyräkän seurauksena. Kudoksessa syntyy ns. inflammaatioreaktio eli tulehdusreaktio ilman bakteeritulehdusta. Eturauhaskudos turpoaa, jolloin eturauhasta ympäröivään kapseliin kohdistuu paine ja kiputuntemus syntyy. Tulehduksen seurauksena eturauhaseen voi muodostua nesteonteloita (kystiä) tai jopa paiseita. Turvonnut eturauhanen puristaa virtsaputkea ja aiheuttaa usein vaikeutunutta virtsaamista.

Eturauhanen sijaitsee lantio-ontelossa, virtsarakon takana ja ympäröi virtsaputkea. Eturauhasella on tehtävä spermantuotannossa. Eturauhanen on kaksilohkoinen ja siinä on ns. keskiuurre. Peräsuoli kulkee eturauhasen yläpuolelta. Eturauhanen on tunnettavissa peräsuolen kautta tunnustellen, paitsi hyvin suurikokoisilla koirilla.

Kuvan oikeudet: Biofarm Oy

Oireet

Yleisimmät eturauhasongelman oireet ovat verivirtsaisuus, virtsan tiputtelu ja tihentynyt sekä vaikeutunut virtsaaminen. Oireileva eturauhanen on usein myös selvästi kipeä, mutta kivun sijainti voi olla välillä vaikea paikallistaa, mikäli muita oireita ei vielä ole. Myös ulostusvaikeudet ovat mahdollisia, peräsuolessa oleva uloste voi painaa ja satuttaa kipeää ja turvonnutta eturauhasta. Joskus eturauhanen voi olla huomattavan kipeä, koiran voi olla vaikeaa käyttää takajalkojaan ja koira voi olla hyvin tuskaisen oloinen.

Eturauhasongelmia epäiltäessä eturauhasen palpaatio eli tunnustelu peräsuolen kautta on tärkeä osa eläinlääkärin tutkimusta. Palpaatiossa päästään selvittämään eturauhasen koko, aristavuus ja symmetrisyys. Virtsanäyte on myös avuksi diagnoosin tekemisessä. Bakteeritulehduksen osuus vaivasta on hankalampi todeta, sillä eturauhaseen voi muodostua paiseita, eikä bakteerikasvua välttämättä näytteessä pystytä toteamaan.

Tarkin tapa kuvantaa eturauhanen on ultraäänitutkimus. Tällä menetelmällä päästään näkemään eturauhasen koko ja rakenne tarkasti. Ohutneulanäyte voidaan ottaa ultraääniohjauksessa, mikäli epäillään esimerkiksi kasvainsairautta tai halutaan selvittää nesteonteloiden laatu. 

Hoito

Akuutin eturauhastulehduksen hoitona käytetään ns. kemiallista kastraatiota, eli hormonivalmisteita, jotka vähentävät testosteronin eritystä aivoista sekä estävät testosteronin kiihdyttävää vaikutusta eturauhaseen. Eri valmisteilla on eri pituiset vaikutusajat. Nopeimmin vaikuttava on injektiona annettava neste, joka yleensä alkaa rauhoittaa tilannetta jo muutamassa päivässä. Tämän vaikutus on lyhyt verrattuna muihin valmisteisiin, noin 3-4 viikkoa. Pidempivaikutteisia, mutta hitaammin helpotusta tuovia valmisteita ovat hormonikapseli (vaikutus vähintään 6kk) sekä viikon mittainen tablettikuuri, joka vaikuttaa noin 5kk ajan. Hormonihoitoon yhdistetään myös usein kipulääkitys sekä tarvittaessa antibioottikuuri, mikäli on syytä epäillä bakteeritulehdusta.

Mikäli eturauhaseen on ehtinyt muodostua suuria kystiä, ne pitää joko tyhjentää tai hoitaa kirurgisesti. Kystat voivat olla joskus huomattavan suuria ja aiheuttaa ongelmia lantio- tai vatsaontelossa.

Eturauhasen pahanlaatuiseen kasvaimeen ei ole parantavaa hoitoa.  Kipulääkityksillä voidaan lieventää koiran oireita.

Eturauhasongelmat ovat helposti uusiutuvia, esimerkiksi lähistöllä olevat juoksuaikaiset nartut voivat laukaista oireet nopeasti. Mikäli vaiva on uusiutuvaa laatua tai eturauhanen on selvästi suurentunut ja kystinen, kastraatio on varteenotettava hoitomuoto. Kastraatio aiheuttaa eturauhasen pysyvän surkastumisen ja rauhoittaa tilanteen.

Kirjoittaja: Artikkelin kirjoittaja Paavo Karihaara työskentelee Helsinkiläisessä Oameläinsairaala Mevetissä. Hän on valmistunut eläinlääkäriksi vuonna 2004 ja hänen erityisen mielenkiintonsa kohteita ovat sisätaudit ja diagnostinen kuvantaminen kuten ultraäänitutkimukset, röntgenologia sekä CT-kuvaukset.

Ajankohtaista

16 maalis, 2020
Toimenpiteet lemmikkien hoidon turvaamiseksi
25 maalis, 2020
TIEDOTE: Omaeläinklinikka avasi etävastaanoton koronan vuoksi
2 maalis, 2020
Koirien uhkana olevat puutiaisvälitteiset sairaudet vuonna 2020
2 maalis, 2020
Koiran kastrointi voi tuoda helpotusta arkeen