Microsporum canis tartunta on kissoilla ja toisinaan myös koirilla tavattava ihosieni-infektio. Tartunta voi olla oireeton tai lieväoireinen ja itsestään rajoittuva, mutta ongelmallisen tartunnasta tekee se, että sieni-infektio voi levitä lemmikeiltä ihmisille aiheuttaen ihmiselle vartalon ja päänahan silsana tunnetun sairauden. Lapsilla ja vanhuksilla, joilla on alentunut vastustuskyky, infektio voi olla hankala parantaa.
Microsporum canis, infektio
Microsporum canis on herkästi ihmisiin ja eläimiin tarttuva ihosieni. Tartunnan saannista oireilun alkuun menee tavallisesti 1–3 viikkoa.
Microsporum-sieni käyttää ravintonaan keratiinia, jota löytyy ihon pintasolukosta ja karvoista, sekä hiuksista. Lemmikeillä sieni pesiytyy erityisesti karvoihin.
Dermatofytoosiksikin kutsuttu sienitartunta on kissan yleisin ihoinfektio.
Microsporum canis, infektion oireet
Iso osa tartunnan saaneista lemmikeistä on täysin oireettomia ja taudinkuva oireilevilla yksilöillä vaihtelee huonokuntoisesta hilseilevästä turkista vaikeisiin laajoihin ihotulehduksiin ja totaaliseen karvattomuuteen.
Iholle voi muodostua hilseileviä karvattomia läiskiä, joissa on rengasmainen punoitus. Sieni aiheuttaa karvatupentulehdusta, osalle potilaista tämä aiheuttaa kutinaa.
Microsporum canis, infektion diagnosointi
Diagnosointiin suositellaan laboratorio-olosuhteissa suoritettavaa sieniviljelyä. Sieni-viljelyn luotettavissa tuloksissa voi mennä viikkoja.
Karvoja mikroskopoimalla on mahdollista löytää merkkejä tartunnasta, mutta mikroskopoimalla ei voida poissulkea infektiota.
Woodin lamppu on menetelmä, jolla on myös mahdollista tutkia lemmikkiä mahdollisen infektion varalta. Tämäkään menetelmä ei ole luotettava infektion poissulkemiseen sillä menetelmä perustuu fluoresenssivaloon, eivätkä kaikki sienikannat ole tällä menetelmällä todettavissa.
Microsporum canis, infektion hoito
Terveillä ja lyhytkarvaisilla eläimillä infektio voi mennä itsestään ohi noin kolmessa kuukaudessa karvan vaihtuessa. Pitkäkarvaisilla kissoilla ilman hoitoa spontaani parantuminen kestää jopa useita vuosia.
Hoito voi olla haastavaa ja vaatii pitkäjänteistä työtä, hoito perustuu ympäristön käsittelyyn, paikallishoitoon ja lääkitykseen. Hoitojakson kesto on yleensä 4–12 viikkoa.
Infektion rajoittamisessa kaikkein haastavinta onkin usein ympäristön saneeraus. Lemmikin hoito on hyödytöntä, mikäli ympäristöä ei onnistuneesti puhdisteta, sillä lemmikki saa uusintainfektion ympäristöstään.
Kotona niin oireilevat, kuin oireettomatkin lemmikit tulisi paikallishoitaa sienen varalta.
Ympäristön käsittely
Tartuntaa kantava eläin tulisi ideaalisti pitää eristetyssä tilassa hoidon ajan niin, että sitä käsittelevät ihmiset vaihtaisivat vaatteet tilassa vierailun jälkeen. Ympäristö, jossa infektoitunut lemmikki elää tulisi imuroida päivittäin.
Pinnat tulisi imuroida ja puhdistaa antifungaalisilla aineilla. Infektoituneen lemmikin pedit ja lelut ja turkinhoitoon käytettävät harjat ym. olisi hyvä hävittää, mikäli riittävä puhdistus ei ole mahdollista. Matot ja tekstiilit tulisi käsitellä ja pestä antifungaalisilla aineilla.
Sieni-tartunnan eliminoiminen voi olla haastavaa, mutta selkeällä järjestelmällisesti noudatetulla hoitosuunnitelmalla päästään tartunnasta useimmiten eroon.
