Silmäsairaudet

Silmäluomien, silmän sidekudoksen ja itse silmän sairaudet lukeutuvat silmäsairauksiin.  Erilaiset tulehdukset, haavaumat, vierasesineet, kasvaimet ja virus-, sieni- tai jopa loisinfektiot voivat aiheuttaa ongelmia silmän eri osissa. Vaivan syyn ja laajuuden selvittelyssä järjestelmällinen ja tarkka tutkimus on keskeisessä osassa. Kyyneltestaus, biomikroskopointi, erilaiset sarveiskalvon värjäykset, silmänpaineen mittaus, ultraäänitutkimukset, silmänpohjan tutkimus, koepalat, huuhtelut jne. ovat silmäpotilaalle tehtäviä tutkimustoimenpiteitä.

Toimenpiteet tehdään eläimen ollessa hereillä. Vain kivuliaat, äärimmäisesti rimpuilevat tai aggressiiviset eläimet rauhoitetaan tutkimuksia varten. Rauhoitus voi aiheuttaa virhettä tutkimustuloksiin. Suurin osa vaivoista paranee lääkkein, mutta joskus mittava esim. silmän sarveiskalvon tai luomien kirurgia on tarpeen.

Silmään liittyvät vaivat vaativat usein kiireellistä hoitoa koska sairaustilan edetessä voi näkökyky olla vaarassa.

Ylimääräisten ripsien poisto (ei-kirurginen)

Ylimääräisten ripsien karvatuppi sijaitsee luomirauhasessa tai sen vieressä. Osa karvoista ei aiheuta juurikaan oireita, mutta paksut ja silmän pintaan osuvat karvat vaativat poistamista. Nyppimällä poistettu ripsi kasvaa takaisin.

Silmänpohjakuvaus

Silmänpohjakuvaus suoritetaan pitämällä kuvauslaitetta lemmikin silmän läheisyydessä, koskematta lemmikin silmään. Silmänpohjakuvat antavat arvokasta tietoa silmänpohjan kunnosta. Silmänpohjakuvausta voidaan käyttää apuna muun silmätutkimuksen yhteydessä. Kuvaus on lemmikille kivuton.

Kyynelnesteen erittymisen mittaus

Kyynelneste voitelee silmän pintaa ja huolehtii sarveiskalvon solujen ravinnonsaannista ja siitä, että silmän pinta pysyy kirkkaana. Kyynelrauhaset tuottavat kyynelnestettä silmän pinnalle ja kyyneleet poistuvat silmästä kyynelkanavaa pitkin nenäonteloon. Lisääntynyttä kyyneleritystä voi liittyä melkein mihin tahansa silmäsairauteen. Esimerkiksi silmän vierasesineet, sarveiskalvohaavat, silmän sisäosien tulehdukset ja silmänpainetauti voivat aiheuttaa lisääntynyttä kyyneleritystä, toisaalta runsaan kyynelvuodon taustalla voi olla myös tukos kyynelkanavassa. Koirilla esiintyy jonkin verran kuivasilmäisyyttä eli keratokonjunctivitis siccaa, jonka tyypilliset sidekalvontulehdusoireet aiheutuvat liian vähäisestä kyyneltuotannosta.

Kyynelnestetuotannon mittaaminen kuuluu silmän perustutkimukseen ja se on helppo ja nopea toimenpide. Kyyneltuotantoa mitataan ns. Schirmer Tear -testillä eli pienellä paperisella liuskalla, jonka reunassa on millimetriasteikko. Liuska taitetaan ja asetetaan alaluomen alle siten, että se koskettaa silmämunan pintaa. Noin 60 sekunnin kuluttua liuska luetaan ja tulos ilmoitetaan millimetreinä minuutissa (mm/min).

Sarveiskalvon värjäykset (haavat)

Silmän perustutkimukseen kuuluu aina silmän pinnan värjäys fluoresiinilla. Fluoresiini on kellanvihreä väriaine, joka tarttuu sarveiskalvon stroomaan eli keskikerrokseen. Muualta väriaine huuhtoutuu pois nopeasti ja ainoastaan kohdat, joissa sarveiskalvon keskimmäinen kerros on paljastunut, väriaine näkyy.

Sarveiskalvon haavat ja haavaumat ovat erittäin yleinen diagnoosi äkillisesti alkaneiden silmäoireiden taustalla. Sarveiskalvoon voi tulla haava trauman seurauksena, esimerkiksi kissan kynnen raapaisusta tai vierasesineestä silmässä. Sisään kääntyvät silmäluomet ja –ripset voivat hangata sarveiskalvoon vaurioalueita. Silmän kuivuminen altistaa sarveiskalvon vaurioille kuivasilmäisyydestä kärsivillä eläimillä ja roduilla, joiden silmät ovat erittäin ulkonevat.

Muut toimenpiteet

  • Silmänpaineen mittaus
  • Silmän kammiokulman tutkiminen
  • Silmän taittovoimakkuuden tutkiminen
  • Verkkokalvon toiminnan tutkiminen
  • Silmän ultraäänitutkimus
  • Biomikroskopointi