Korvatoimenpiteet

Yksi yleisimmistä sairauksista koiralla on korvatulehdus. Yleisimmin tulehdus sijaitsee ulkokorvassa, mutta ajoittain tulehdusta esiintyy myös väli- ja sisäkorvan osissa. Terve korvakäytävä ei punoita eikä siellä ole enemmälti eritteitä. Korvatulehduksen oireita ovat:

  • toistuva korvien raapiminen
  • korvien kosketusarkuus
  • pää vinossa kulkeminen tai pään ravistelu
  • paha haju/normaalia suurempi eritemäärä korvissa
  • korvanlehtien sisäpuolen punoitus tai turvotus

Syitä korvatulehdukselle voivat olla mm. korvapunkit ja vierasesineiden kuten heinänsiementen tai koiran omien karvojen aiheuttama mekaaninen ärsytys. Tämän lisäksi mm. ahdas korvan rakenne ja tietyt sairaudet altistavat korvatulehduksille.

Mikäli korva punoittaa ja aristaa, se on tulehtunut ja sen puhdistamista ei tule yrittää kotikonstein vaan koira tarvitsee näissä tapauksissa aina eläinlääkärin apua. Hoitamaton korvatulehdus voi pahentua ja myös levitä väli- ja sisäkorvaan. Tilanteen selvittämiseksi, eläinlääkäri yleensä ensimmäiseksi tähystää korvakäytävät otoskoopilla. Näin eläinlääkäri pääsee näkemään syvemmälle korvakäytävään ja tärykalvoon. Lisäksi eläinlääkäri ottaa näytteitä ja tekee tarvittavia tutkimuksia (korvaerite- ja solunäytteet, loiset, bakteerit, hiivat) vaivan selvittämiseksi ja hoitosuunnitelman tekemiseksi.

Korvahuuhtelu

Korvahuuhtelun tarkoitus on poistaa korvavahaa, tulehduksen aiheuttamaa märkää tai pienemmät vierasesineet. Korvahuuhtelu tehdään ruiskuttamalla korvakäytävään lämmintä keittosuolaliuosta ylimääräisten eritteiden tai esineiden poistamiseksi. Korvahuuhtelu tehdään nukutuksessa.

Korvahuuhtelu videoskoopilla

Videoskooppiavusteinen korvahuuhtelu mahdollistaa korvien erittäin hyvän puhdistamisen. Toimenpiteessä korvaan mennään huuhtelupäällä varustetulla kameralla. Kamera on erittäin tarkka ja sillä erottaa pienimmätkin yksityiskohdat.

Korvien videoskooppitähystys

Videoskooppitähystyksen etuna perinteiseen korvatutkimukseen on se, että eläinlääkäri pääsee tutkimaan korvan erittäin tarkasti ja eläinlääkäri kykenee havaitsemaan siten pienimmätkin muutokset. Samalla eläinlääkärillä on mahdollisuus ottaa myös tarvittavia näytepaloja korvan sisältä.