Muista lemmikin tärkeät rokotukset

Sekä koiralla että kissalla on tärkeää pitää rokotukset voimassa tarttuvien tautien välttämiseksi. Lue rokotuksista:

Loishäätö ennen rokotusta
Rokotusten turvallisuus
KISSOJEN ROKOTUKSET
KOIRIEN ROKOTUKSET
Tietopaketti rokotuksista

Loishäätö ennen rokotusta

Pennuille suositellaan loishäätöä 1-2 viikkoa ennen rokotusta. Aikuisten koirien ja kissojen loishäädön olisi suositeltavaa perustua tutkittuihin ulostenäytteisiin, mutta mikäli ulostenäytteitä ei ole tutkittu, myös aikuiset lemmikit tulisi loishäätää ennen rokotusta.

Onko rokottaminen turvallista?

Nykyisin käytössä olevat rokotteet ovat hyvin siedettyjä, turvallisia ja tehokkaita. Tavallisimpia haittavaikutuksia rokotuksen jälkeen ovat pistokohtaan nouseva patti ja kuumeen nousu. Patti pistokohdasta häviää yleensä itsestään muutamassa viikossa ja kuumeilukin helpottaa parissa päivässä. Mikäli lemmikille tulee yleisoireita, kuten voimakasta väsymystä, oksentelua ja/tai ripulia, olkaa heti yhteydessä eläinlääkäriin. Vakavampana reaktiona rokotuksen jälkeen eläin voi saada ns. anafylaksian eli vakavan, nopeasti ilmaantuvan allergisen reaktion. Tavallisimmin anafylaktinen reaktio ilmaantuu 15 minuutin sisällä rokotuksesta, minkä vuoksi sen aikaa olisi hyvä odotella vastaanotolla. Vakavia reaktioita on kuitenkin turha pelätä etukäteen, koska ne ovat hyvin harvinaisia ja hoitovaste on hyvä (vuosittain rokotetaan tuhansia koiria ja vuonna 2016 vakavia haittavaikutuksia raportoitiin 60 kpl).

Rokotuskäynnillä lemmikille tehdään aina kliininen yleistutkimus eli terveystarkastus, jossa mm. tutkitaan silmät, korvat, limakalvot ja hampaat, imusolmukkeet, kuunnellaan sydän ja keuhkot sekä tunnustellaan vatsaontelo muutosten varalta.

Kissojen rokotukset

Kissojen perusrokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet kissaruttoa ja kissanuhaa sekä raivotautia vastaan. Kissanpennut suositellaan rokotettavan kissaruttoa ja kissanuhaa vastaan 12 ja 16 viikon iässä. Tehosterokotus annetaan vuoden ikäisenä ja sen jälkeen tehosterokotukset 1-3 vuoden välein riippuen käytetystä rokotteesta. Rokotussuoja on erityisen tärkeää pitää voimassa ulkoilevilla kissoilla sekä näyttelyissä käyvillä rotukissoilla, joilla on runsaasti kontakteja muihin kissoihin. Raivotautirokotus annetaan 16 viikon iässä, vuoden ikäisenä ja sen jälkeen 3 vuoden välein.

Lisäksi kissoille on saatavilla yhdistelmärokotteita, joissa on suoja mm. leukemiavirusta ja klamydiaa vastaan, mutta näitä käytetään pääasiassa jalostuskissoilla tai isoissa kissaloissa. Usein rotukissat saavat kasvattajalla rokotukset 8- ja 12 viikon iässä. Koska 12-viikkoisella pennulla emältä saadut vasta-aineet voivat kuitenkin estää hyvän rokotussuojan muodostumista, on näilläkin pennuilla kolmas tehosterokotus 16 viikon iässä suositeltava.

Kissarutto on kissan parvoviruksen aiheuttama tarttuva ripuli, joka rokottamattomilla kissoilla johtaa hyvin usein kuolemaan. Kissarutto leviää kissasta toiseen yleensä ympäristön välityksellä. Sisäkissat voivat saada tartunnan esimerkiksi omistajan vaatteiden tai kenkien välityksellä, minkä vuoksi myös sisäkissojen rokottaminen on tärkeää. Kissarutto on Suomessakin melko yleinen, mutta rokottamalla saadaan hyvä suoja tautia vastaan.

Yhdistelmärokotteissa on kissaruttoviruksen lisäksi tavallisesti kaksi kantaa kissojen flunssaviruksia (kaliki- ja rinotrakeiittivirus) vastaan. Nämä rokotteet eivät tarjoa täydellistä suojaa ylähengitystievirooseja vastaan, koska ne suojaavat vain näiltä kahdelta taudinaiheuttajalta ja usein taustalla on muitakin viruksia sekä mahdollisesti myös bakteereita.

Raivotautirokotus on tarpeellinen erityisesti ulkoilevilla kissoilla, sillä esimerkiksi suomalaiset lepakot voivat kantaa raivotautia. Raivotauti tarttuu toisen tautia kantavan nisäkkään puremasta. Kissat voivat saalistaa lepakoita ja saada saalistuksen yhteydessä pureman. Koska kyseessä on ihmisillekin hengenvaarallinen sairaus, myös sisäkissojen rokottamista suositellaan.

Koirien rokotukset

Koirien perusrokotusohjelmaan kuuluvat kolmois-/nelosrokote (parvo, penikkatauti, tarttuva maksatulehdus +/- kennelyskä) sekä raivotautirokote. Koiranpennut suositellaan rokotettaviksi 12 ja 16 viikon iässä, vuoden iässä ja sen jälkeen 1-3 vuoden välein. Koiranpennuille on myös mahdollista antaa niin sanottu varhaisrokote eli antaa nelosrokote jo 8 viikon iässä, mikäli epäillään, että pennun vasta-ainetasot ovat matalat. Tarve varhaisrokotukselle voi olla esimerkiksi pennulla, joka ei ole saanut ternimaitoa. Varhaisrokotuksen lisäksi annetaan lisäksi rokotukset 12 ja 16 viikon iässä. Tiineet koirat suositellaan rokotettavaksi  herpestä vastaan. Herpesrokote annetaan viimeistään 10 vrk astutuksesta ja tehostetaan 1-2 viikkoa ennen laskettua penikointia. Rokotteet on tehostettava joka tiineydessä. Osalle matkustavista koirista suositellaan myös leptospiroosirokotetta. Matkustavalle lemmikille kannattaa varata aika noin kuukautta ennen matkalle lähtöä rokotustarpeen kartoitusta varten.

Parvovirus tarttuu erittäin helposti etenkin rokottamattomiin pentuihin ulosteen välityksellä. Tyypillisiä oireita ovat vaisuus, syömättömyys, vatsakipu, oksentelu ja ripuli. Ripuli johtaa nopeasti pentujen kuivumiseen, mutta rokotteella saadaan hyvä suoja virusta vastaan. Parvovirusta tavataan runsaasti Suomessakin, koska virusta esiintyy yleisesti ympäristössä.

Penikkatauti tarttuu koirasta toiseen joko suorassa kontaktissa tai epäsuorasti eritteiden välityksellä. Ensimmäiset oireet ovat kuume, ruokahaluttomuus, silmä- tai sierainvuoto. Mikäli elimistö ei kykene torjumaan infektiota, niin edetessään se aiheuttaa ripulia, yskää, oksentelua ja viimeisessä vaiheessa hermosto-oireita. Tässä vaiheessa päädytään usein koiran lopettamiseen. Penikkatautia ei juurikaan tavata Suomessa hyvän rokotuskattavuuden ansiosta.

Tarttuva maksatulehdus

Koira saa tartunnan sairastuneen eläimen eritteistä. Oireisiin kuuluu kuume, oksentelu, ripuli, limakalvojen keltaisuus, turvotukset sekä keskushermosto-oireet. Oirekuva voi vaihdella lievästä jopa kuolemaan johtavaan sairastumiseen. Hyvän rokotekattavuuden ansiosta tautia ei juurikaan tavata Suomessa.

Raivotauti

Tartunta saadaan tavallisesti tautia kantavan nisäkkään puremasta. Kun oireet ilmaantuvat, tauti johtaa aina kuolemaan. Raivotauti tarttuu myös ihmisiin. Suomi on raivotaudista vapaa maa, mutta tuontieläimillä tautia on tavattu kaksi kertaa 2000-luvulla. Lepakkoraivotautia esiintyy Suomessakin. Rokottamalla saadaan hyvä suoja tautia vastaan.

Kennelyskä

Kennelyskäksi kutsutaan eri virusten ja bakteerien aiheuttamaa hengitysinfektiota. Tyypillisesti tauti menee itsestään ohi parissa viikossa levolla ja tukihoidolla. Rokottamalla ei saada täydellistä suojaa kennelyskää vastaan, koska rokote antaa suojan vain yhtä virusta vastaan, mutta taudin taustalla on usein eri aiheuttajia. Rokotetuilla koirilla tauti on kuitenkin usein lievempi ja lyhyempi, vaikka ne sairastuisivatkin. Kennelyskää vastaan on saatavilla myös sieraimen limakalvolle annosteltava rokote, joka antaa parainfluenssaviruksen lisäksi suojan Bordetella  bronchiseptica bakteeria vastaan.

Tietopaketti rokotuksista

Perusrokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset 12 ja 16 viikon iässä, tehosterokotus vuoden iässä ja sen jälkeen 1-3 vuoden välein.

Loislääkitystä suositellaan pennuille 1-2 viikkoa ennen rokotusta. Aikuisten lemmikkien loishäätö suositellaan tehtäväksi ulostenäytteiden perusteella. Näytteet kannattaa tutkia noin 2 viikkoa ennen rokotusta.

Käytössä olevat rokotteet ovat turvallisia ja haittavaikutukset harvinaisia

Suomessa kissat rokotetaan tavallisesti ns. kolmoisrokotteella kissaruttoa ja kissanuhaa vastaan sekä ainakin ulkoilevat kissat myös raivotautia vastaan

Suomessa koirat rokotetaan tavallisesti ns. nelosrokotteella parvoa, penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta ja kennelyskää vastaan sekä raivotautia vastaan.

Ulkomaille matkustaessa on ennen matkaa syytä selvittää kohdemaan rokotusvaatimukset, jotka voivat poiketa Suomen vaatimuksista.

Lisäksi näyttelyihin ja kilpailuihin osallistuvien lemmikkien rokotusvaatimukset kannattaa aina tarkistaa näyttelynjärjestäjältä.

Ajankohtaista

16 maalis, 2020
Toimenpiteet lemmikkien hoidon turvaamiseksi
25 maalis, 2020
TIEDOTE: Omaeläinklinikka avasi etävastaanoton koronan vuoksi
2 maalis, 2020
Koirien uhkana olevat puutiaisvälitteiset sairaudet vuonna 2020
2 maalis, 2020
Koiran kastrointi voi tuoda helpotusta arkeen