Koiran-märkäkohtu

Märkäkohtu on yleinen leikkaamattomilla narttukoirilla

Koiran kohtutulehdus eli pyometra

Pyometra eli märkäkohtu on tulehduksellinen tila, jossa kohtuun kertyy märkäeritettä. Sairaus on yleinen leikkaamattomilla narttukoirilla ja siihen sairastuukin arviolta jopa yli 20 % leikkaamattomista narttukoirista. Riski on suurempi keski-ikäisillä ja vanhemmilla nartuilla, mutta pyometra voi kehittyä jo ensimmäistenkin juoksujen jälkeen.

Tiineyden keskeyttämiseen käytetyt hormonaaliset hoidot altistavat selvästi pyometran kehittymiselle, samoin esim. epätasaiset kiimakierrot tai muut häiriöt hormonitoiminnassa voivat lisätä riskiä. Hoitamattomana sairaus johtaa yleensä kuolemaan, joten märkäkohtua epäiltäessä onkin syytä hakeutua eläinlääkäriin mahdollisimman pian.

Koiran kohtutulehduksen syntymekanismi

Pyometran tyypillisin esiintymisajankohta on muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen juoksujen päättymisen jälkeen. Varsinaisen kiiman jälkeen seuraa jälkikiimavaihe, joka kestää noin 2-3 kuukautta. Tänä aikana keltarauhanen tuottaa progesteronia, ja joskus tämä korkea tai pitkittynyt progesteronin tuotto voi saada kohdussa aikaan epänormaalin vasteen, jolloin limakalvolle kehittyy kystista hyperplasiaa. Tämän seurauksena limakalvon rauhasten eritys kasvaa ja kohdun supistuvuus heikkenee, jolloin nestettä kertyy kohtuun. Tämä puolestaan tarjoaa otolliset olosuhteet tulehduksen kehittymiselle, mikäli kohtuun pääsee bakteereja.

Koiran kohtutulehduksen oireet

Märkäkohdun oireet voivat olla hyvinkin vaihtelevat. Tyypillisimpiä oireita ovat mm. apaattisuus, ruokahaluttomuus, oksentelu, vatsaontelon kipu, lisääntynyt juominen ja pissaaminen, kuumeilu ja ripuli. Emättimestä voi myös tulla märkäistä, limaista tai veristä vuotoa, mikäli kyseessä on ns. avoin pyometra eli kohdun kaula on auki ja tulehduserite pääsee vuotamaan ulos. Tämä voidaan huomata myös nartun lisääntyneenä alapään nuolemisena.

Mikäli kyseessä on puolestaan ns. suljettu pyometra, ei vuotoa havaita, koska kohdunkaula on kiinni, ja tällöin tila on vieläkin vakavampi, koska tila etenee yleensä nopeammin ja mm. kohdun repeämisriski kasvaa.

Koiran kohtutulehduksen diagnostiikka ja hoito

Pyometran diagnosointi perustuu kohdun ultraäänitutkimukseen sekä mahdollisiin verinäytteisiin. Ultraäänitutkimuksessa nähdään, mikäli kohdussa on nestesisältöä. Joskus nestesisältö voi olla muutakin kuin märkäeritettä, kuten esim. limaa, nestettä tai verta.

Tulehdusarvojen kohoaminen verinäytteissä voikin antaa tukea ultraäänitutkimuslöydöksille. Tilan vakavuudesta riippuen voidaan nähdä muutoksia myös muissa veriarvoissa, minkä vuoksi verikokeet on hyvä tutkia laajemminkin. Verinäytteistä saadaan viitteitä mm. mahdollisista elinvaurioista, anemiasta, elimistön kuivumisesta tai jopa verenmyrkytyksestä.

Pyometran hoitosuositus on aina leikkaushoito, jolloin nartulta poistetaan kohtu ja munasarjat. Joissain tapauksissa, jos esim. nartun lisääntymiskyky halutaan ehdottomasti säästää, voidaan kokeilla myös lääkkeellistä hoitoa. Tämäkin vaatii alkuun kuitenkin tiheitä kontrollikäyntejä, joissa kohdun tyhjenemistä seurataan ultraäänitutkimuksella, ja samoin nartun yleisvointia sekä esim. tulehdusarvojen normalisoitumista. Lääkkeellisessä hoidossa on aina komplikaatioriskinsä, kuten pahimmassa tapauksessa kohdun repeäminen. Huonokuntoiset potilaat vaativat pääsääntöisesti aina leikkaushoitoa, koska lääkitykset eivät auta heti. Eläinlääkäri arvioikin aina tapauskohtaisesti, onko lääkehoitoa turvallista kokeilla.

Koiran kohtutulehduksen ennaltaehkäisy

Pyometran ennaltaehkäisyyn ainoa keino on narttukoiran sterilointi. Sterilaatiossa nartulta poistetaan munasarjat ja/tai kohtu, jolloin sillä ei ole enää juoksuja eikä se voi saada jälkeläisiä. Sterilaatioita voidaan nykyään tehdä sekä tähystysleikkauksella että ns. perinteisellä ”avomenetelmällä”.

JAA ARTIKKELI

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

ct-kuvaus

CT eli tietokonetomografiakuvaus

Diagnostinen kuvantaminen on käytännössä jokapäiväinen osa pieneläinlääkärin arkea. Ikivanhat tutkimusmenetelmät röntgen ja ultraääni ovat pitäneet pintansa, joskin kehittyneet huimasti vuosien saatossa. Esimerkiksi röntgenfilmien kehittäminen on

Lue lisää »
kani

Kani ei syö – mikä avuksi?

Terveille kotieläimille ruoka maistuu tavallisesti hyvin. Ruuasta kieltäytyminen kertoo yleensä jonkin asian olevan pielessä. Syömätön lemmikki kannattaa yleensä tarkistaa eläinlääkärissä, varsinkin jos kyseessä on normaalisti

Lue lisää »

Kanin kastraatio

Alla olevassa kuvassa on Bunny-kani. Bunny kävi toimenpiteessä, jonka jälkeen Bunnyn perhe- ja seuraelämä sisältää vähemmän merkkailua ja ei-toivottua touhuamista. Lisäksi kanin sterilointi estää ei-toivotun

Lue lisää »
punkki koiralla

Punkin poistaminen

Aiemmin punkkien eli puutiaisten tukehduttamiseen on käytetty usein rasvaa, mutta tällöin punkki saattaa oksentaa ihon sisälle. Tällöin taudinaiheuttajat siirtyvät lemmikkiin. Punkin tukehduttaminen ei siis ole

Lue lisää »