Muista lemmikin tärkeät rokotukset

Lemmikin rokotukset suojaavat tarttuvilta taudeilta 

Sekä koiralla että kissalla on tärkeää pitää rokotukset aina voimassa tarttuvien tautien välttämiseksi.

Pennuille suositellaan loishäätöä 1-2 viikkoa ennen rokotusta. Aikuisten koirien ja kissojen loishäädön olisi suositeltavaa perustua tutkittuihin ulostenäytteisin, mutta mikäli ulostenäytteitä ei ole tutkittu, myös aikuiset lemmikit tulisi loislääkitä ennen rokotusta.  

Nykyisin käytössä olevat rokotteet ovat hyvin siedettyjä, turvallisia ja tehokkaita. Tavallisimpia haittavaikutuksia rokotuksen jälkeen ovat pistokohtaan nouseva patti ja kuumeen nousu. Patti pistokohdasta häviää yleensä itsestään muutamassa vuorokaudessa ja kuumeilukin helpottaa tukihoidolla parissa päivässä. Vakavampana reaktiona rokotuksen jälkeen eläin voi saada ns. anafylaksian eli vakavan, nopeasti ilmaantuvan allergisen reaktion. Tavallisimmin anafylaktinen reaktio ilmaantuu 15 minuutin sisällä rokotuksesta, minkä vuoksi sen aikaa olisi hyvä odotella vastaanotolla. Vakavia reaktioita on kuitenkin turha pelätä etukäteen, koska ne ovat hyvin harvinaisia ja hoitovaste on hyvä (vuosittain rokotetaan tuhansia koiria ja vuonna 2016 vakavia haittavaikutuksia raportoitiin 60 kpl).  

Rokotuskäynnillä lemmikille tehdään aina myös kliininen yleistutkimus eli terveystarkastus, jossa mm. tutkitaan silmät, korvat, limakalvot ja hampaat, imusolmukkeet, kuunnellaan sydän ja keuhkot sekä tunnustellaan vatsaontelo muutosten varalta.  

 

Kissojen rokotukset 

Kissojen perusrokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet kissaruttoa ja kissanuhaa sekä raivotautia vastaan. Kissanpennut suositellaan rokotettavan kissaruttoa ja kissanuhaa vastaan 12 ja 16 viikon iässä. Tehosterokotus vuoden ikäisenä ja sen jälkeen tehosterokotukset 1-3 vuoden välein riippuen käytetystä rokotteesta. Raivotautirokotus annetaan 16 viikon iässä, vuoden ikäisenä ja sen jälkeen 3 vuoden välein. Lisäksi kissoille on saatavilla yhdistelmärokotteita, joissa on suoja mm. leukemiavirusta ja klamydiaa vastaan, mutta näitä käytetään pääasiassa jalostuskissoilla tai isoissa kissaloissa.  

Kissarutto on kissan parvoviruksen aiheuttama tarttuva ripuli, joka rokottamattomilla kissoilla johtaa hyvin usein kuolemaan. Kissarutto leviää kissasta toiseen yleensä ympäristön välityksellä. Sisäkissat voivat saada tartunnan esimerkiksi omistajan vaatteiden tai kenkien välityksellä, minkä vuoksi myös sisäkissojen rokottaminen on tärkeää. Kissarutto on Suomessakin melko yleinen, mutta rokottamalla saadaan hyvä suoja tautia vastaan.  

Yhdistelmärokotteissa on kissaruttoviruksen lisäksi tavallisesti kaksi kantaa kissojen flunssaviruksia (kaliki- ja rinotrakeiittivirus) vastaan. Nämä rokotteet eivät tarjoa täydellistä suojaa ylähengitystievirooseja vastaan, koska ne suojaavat vain näiltä kahdelta taudinaiheuttajalta ja usein taustalla on muitakin viruksia sekä mahdollisesti myös bakteereita.   

Raivotautirokotus on tarpeen erityisesti ulkoileville kissoille. Tartunta saadaan toisen tautia kantavan nisäkkään pureman välityksellä. Myös sisäkissojen rokottamista suositellaan lepakoista saatavan raivotaudin takia.  

 

Koirien rokotukset 

Koirien perusrokotusohjelmaan kuuluvat kolmois-/nelosrokote (parvo, penikkatauti, tarttuva maksatulehdus +/- kennelyskä) sekä raivotautirokote. Koiranpennut suositellaan rokotettaviksi 12 ja 16 viikon iässä, vuoden iässä ja sen jälkeen 1-3 vuoden välein. Koiranpennuille on myös mahdollista antaa niin sanottu varhaisrokote eli antaa nelosrokote jo 8 viikon iässä, mikäli on epäily, että sen vasta-ainetasot ovat matalat. Tarve varhaisrokotukselle voi olla esimerkiksi pennulla, joka ei ole saanut ternimaitoa. Varhaisrokotuksen lisäksi annetaan myös rokotukset 12 ja 16 viikon iässä. Lisäksi tiineet koirat voidaan rokottaa herpestä vastaan ja matkustaville on mahdollista ottaa leptospiroosi rokote.  

Parvovirus tarttuu erittäin helposti etenkin rokottamattomiin pentuihin ulosteen välityksellä. Tyypillisiä oireita ovat vaisuus, syömättömyys, vatsakipu, oksentelu ja ripuli. Ripuli johtaa nopeasti pentujen kuivumiseen, mutta rokotteella saadaan hyvä suoja virusta vastaan. Parvovirusta tavataan runsaasti Suomessakin, koska virusta esiintyy yleisesti ympäristössä.  

Penikkatauti tarttuu koirasta toiseen joko suorassa kontaktissa tai epäsuorasti eritteiden välityksellä. Ensimmäiset oireet ovat kuume, ruokahaluttomuus, silmä- tai sierainvuoto. Mikäli elimistö ei kykene torjumaan infektiota, niin edetessään se aiheuttaa ripulia, yskää, oksentelua ja viimeisessä vaiheessa hermosto-oireita. Tässä vaiheessa päädytään usein koiran lopettamiseen. Penikkatautia ei juurikaan tavata Suomessa tehokkaiden rokotteiden ansiosta.  

Tarttuva maksatulehdus 

Koira saa tartunnan sairastuneen eläimen eritteistä. Oireisiin kuuluu kuume, oksentelu, ripuli, limakalvojen keltaisuus, turvotukset sekä keskushermosto-oireet. Oirekuva voi vaihdella lievästä jopa kuolemaan johtavaan sairastumiseen. Hyvän rokotesuojan ansiosta tautia ei juurikaan tavata Suomessa.  

Raivotauti  

Tartunta saadaan tavallisesti tautia kantavan nisäkkään puremasta. Kun oireet ilmaantuvat, tauti johtaa aina kuolemaan. Raivotauti tarttuu myös ihmisiin. Suomi on raivotaudista vapaa maa, mutta tuontieläimillä tautia on tavattu kaksi kertaa 2000-luvulla. Lepakkoraivotautia Suomessakin esiintyy. Rokottamalla saadaan hyvä suoja tautia vastaan.  

Kennelyskä 

Kennelyskäksi kutsutaan eri virusten ja bakteerien aiheuttamaa ylähengitysinfektiota. Tyypillisesti tauti menee itsestään ohi parissa viikossa levolla ja tukihoidolla. Rokottamalla ei saada täydellistä suojaa kennelyskää vastaan, koska rokote antaa suojan vain yhtä virusta vastaan, mutta taudin taustalla usein on useita eri aiheuttajia. Rokotetuilla koirilla tauti on kuitenkin usein lievempi ja lyhyempi, vaikka ne sairastuisivatkin. Kennelyskää vastaan on saatavilla myös nenään laitettava rokote, jossa on useampi eri kanta ja se tarjoaa sitä kautta laajemman suojan kuin pistoksena annettava rokote.  

 Katso lisää edullisista Rokotusralleistamme klikkaamalla alla olevaa kuvaa:

 

Tietopaketti rokotuksista:

  • Perusrokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset 12 ja 16 viikon iässä, tehosterokotus vuoden iässä ja sen jälkeen 1-3 vuoden välein. 
  • Loislääkitystä suositellaan pennuille 1-2 viikkoa ennen rokotusta 
  • Käytössä olevat rokotteet ovat turvallisia ja haittavaikutukset harvinaisia 
  • Suomessa kissat rokotetaan tavallisesti ns. kolmoisrokotteella kissaruttoa ja kissanuhaa vastaan sekä ainakin ulkoilevat kissat myös raivotautia vastaan 
  • Suomessa koirat rokotetaan tavallisesti ns. Nelosrokotteella parvoa, penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta ja kennelyskää vastaan sekä raivotautia vastaan.  
  • Ulkomaille matkustaessa on ennen matkaa syytä selvittää kohdemaan rokotusvaatimukset, jotka voivat poiketa Suomen vaatimuksista.  

 

Lähteet 

  • Evira 
  • MSD Animal Health 
  • Kissaliitto 
  • SIC! 2/2017, eläinlääkkeiden haittavaikutukset vuonna 2016