Koira ja kissa ovat lihansyöjiä sekä anatomisilta että fysiologisilta ominaisuuksiltaan. Kissaa voidaan pitää tiukasti lihansyöjänä ja koirat (tai ainakin tietyt yksilöt/rodut) taas ovat sopeutuneet paremmin hyödyntämään energianlähteenä myös hiilihydraatteja.
Kasvisruokavalion filosofia
Voidaan ajatella, että ruokavalion sisällöstä huolimatta riittää, kunhan kaikki tarpeelliset ravintoaineet pystytään eläimelle tarjoamaan. Tähän perustuu myös koirien ja kissojen kasvisruokien valmistus eli niistä pyritään tekemään täysravintoja lisäämällä ne ravitsemuksellisesti välttämättömät ravintoaineet, mitä jää kasvipohjaisesta ruoasta muuten puuttumaan.
Tutkimustieto
On olemassa paljon tutkimustietoa, että monet kaupalliset kasvisruoat eivät kuitenkaan ole testeissä osoittautuneet täysravinnoiksi, vaan puutteita esiintyy niin vitamiineissa kuin lihansyöjälle tärkeissä aminohapoissakin. Vielä hankalampaa on toteuttaa tällainen ruokavalio kotiruokana, ilman kunnon tietämystä ravitsemuksellisista tarpeista.
Todellisuudessa emme myöskään tiedä, onko riittävää ajatella ruokavaliota vain tarpeellisten ravintoaineiden kautta, vai onko sisällöllä kuitenkin vaikutusta. Tämä epävarmuus johtuu siitä, että samat ravintoaineet imeytyvät ja käyttäytyvät eri tavalla riippuen lähteestä ja ruokavalion muusta sisällöstä.
Edellä mainitun lisäksi meiltä puuttuu pitkäaikainen, elämänpituinen, tutkimustieto kasvisruokavalioiden vaikutuksesta kissojen ja koirien terveyteen. Näin on siis mahdotonta sanoa, ovatko ne hyväksi vai pahaksi, vaikka olisivatkin kunnolla täysravinnoiksi formuloituja. Tieteelliseltä kannalta katsottuna on vielä paljon asioita, jotka tulisi kunnolla tutkia, ennen kuin voimme varmuudella suositella kasvisruokavaliota lihansyöjille.
