Koiran nenäpunkki

Kutitteleeko koiran nenässä nenäpunkki?

Koiran nenäpunkki

Nenäpunkki Pneumonyssus caninum on koirien nenäonteloissa esiintyvä punkkilajike. Se on kuvattu ensimmäisen kerran Amerikassa vuonna 1940. Euroopan ensimmäinen nenäpunkkitapaus todettiin Ruotsissa vuonna 1971, Suomen ensimmäiset tapaukset ovat vuodelta 1991 (Oulu ja Kotka). 1990-luvulla tehtyjen ruotsalaisten tutkimusten mukaan noin 20 %:lla ruumiinavatuista koirista oli nenäpunkkitartunta. On siis syytä olettaa, että nenäpunkki on suomessakin kohtuullisen yleinen.

Nenäpunkin tunnusmerkit

Nenäpunkki on soikean muotoinen, vaalean kellertävä, 0,9-1,5 mm pitkä ja 0,5-1 mm leveä. Toukkamuoto muistuttaa aikuismuotoa, mutta se on hieman pienempi ja sillä on vain kolme jalkaparia, aikuismuodolla ollessa neljä. Aikuisen nenäpunkin ensimmäisessä raajaparissa on erittäin voimakkaat käyrät kynnet.

Koiran nenäpunkki

 

Koiran nenäpunkki, Pneumonyssus caninum © Tom Björklund

Nenäpunkkitartunta

Nenäpunkin elinkierto ja tartuntatavat ovat osittain edelleen hämärän peitossa. Todennäköistä on, että nenäpunkki tarttuu koirasta toiseen suorassa kosketustartunnassa, toukkamuodon siirtyessä koirasta toiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että nenäpunkki pystyy elämään koiran ulkopuolella viileissä ja kosteissa olosuhteissa jopa kolme viikkoa. Tämänhetkisten tietojen mukaan vain elinympäristön kuivuus on nenäpunkille nopeasti kohtalokas. Näiden tietojen valossa on siis mahdollista, että nenäpunkki siirtyy koirasta toiseen myös esimerkiksi noutokapulan, suojeluhihan, muun esineen tai maastokohdan välityksellä. Yhteiset ruoka- tai juoma-astiat voivat myös toimia tartuntareitteinä. Toistaiseksi nenäpunkkia on tavattu vain koirissa.

Nenäpunkkitartunnan oireet

Oireet voivat olla hyvin vaihtelevia, mutta ne liittyvät lähes aina ylempiin hengitysteihin. Tyypillisiä oireita ovat pärskiminen, köhiminen, aivastelu, sierainvuoto ja sisäänpäin aivastaminen eli ”reverse sneezing”.  Reverse sneezing on kramppimainen niiskutuskohtaus jossa koira vetää rajusti ilmaa sisäänpäin sierainten kautta. Hajuaistin heikkeneminen on myös tyypillinen oire, joka työ- ja metsästyskoirien keskuudessa on erityisen ikävä. Kaikille nenäpunkkitartunnan saaneille koirille ei kehity oireita vaan koirat voivat olla myös niin kutsuttuja oireettomia kantajia.

Miten nenäpunkki havaitaan?

Tartunnan varma toteaminen vaatii näköhavainnon nenäpunkista. Nenäpunkin havaitseminen paljain silmin on vaikeaa koska se piileskelee verrattain syvällä koiran nenäontelossa. Punkin näkeminen on mahdollista vain sieraintähystyksen/huuhtelun avulla, ellei nenäpunkki jostain syystä tee ulosmarssia koiran sieraimesta. Sierain- ja nenäontelon tähystys ja huuhtelu vaativat kuitenkin yleensä yleisanestesian sekä erikoislaitteistoa, jonka vuoksi ne ovat toimenpiteinä hintavia. Nämä toimenpiteet eivät myöskään ole tartunnan täysin varmasti poissulkevia, sillä punkit voivat piiloutua syvälle nenäkuorikoiden väliin. Nenäpunkki diagnoosi perustuukin lähes poikkeuksetta hoitokokeiluun, jossa koiralle annetaan nenäpunkit häätävä lääkitys, jonka jälkeen katsotaan häviävätkö oireet. On muistettava, ettei nenäpunkkia voi syyttää kaikista hengitystieoireista, vaan samankaltaisia oireita voi ilmetä myös muiden sairauksien kuten esim. allergioiden, ylempien hengitysteiden infektioiden, sierainkasvainten tai vierasesineiden yhteydessä.

Nenäpunkkitartunnan hoito

Nenäpunkkitartunta hoidetaan eläinlääkäriltä saatavan loishäätölääkityksen avulla. Markkinoilla on muutamia lääkevalmisteita, joiden avulla nenäpunkit pystytään häätämään. Kaikki nenäpunkkiin tehoavat valmisteet eivät kuitenkaan ole rekisteröityjä koirille, joten niiden turvallisuudesta ei ole varmuutta. Suuressa koiralaumassa on tärkeää, että kaikki koirat hoidetaan yhtä aikaa, jotta nenäpunkkitartunta ei välittömästi leviäsi uudestaan loishäätövalmisteen vaikutuksen lakattua. Pelkästään oireellisten koirien hoito on tuloksetonta, sillä myös oireettomat kantajat levittävät nenäpunkkia. Nenäpunkit voivat aiheuttaa yliherkkyysoireita ja nenän limakalvoärsytystä, joiden vuoksi oireet voivat vaivata koiraa vielä jonkin aikaa tartunnan hoitamisen ja nenäpunkkien poistumisenkin jälkeen.

Kirjoittaja: Artikkelin kirjoittaja pienläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Lotta Axelson työskentelee Omaeläinsairaala Mevetissä. Hän on ECVO:n hyväksymä silmätarkastuseläinlääkäri ja ortopedi. Lisäksi hän on Suomen eläinoftalmologit ry:n puheenjohtaja. Urheilu-, harrastus- ja hyötykoirien terveys ja suorituskyky ovat aina olleet hänen erityisen mielenkiinnon kohteitaan.  Vuosien mittaan hän on harrastanut lähes kaikkia palveluskoiralajeja sekä koiranäyttelyitä.

JAA ARTIKKELI

Share on facebook
Share on twitter
Share on email

UUSIMMAT ARTIKKELIMME:

Koira ja lelu

Koiran valeraskaus iski, mitä tehdä?

Valeraskaus on melko yleinen steriloimattomien narttujen vaiva. Joillakin koiraroduilla sitä esiintyy kirjallisuuden mukaan jopa 50 – 75 %:lla (mm. afgaaninvinttikoira, beagle, bokseri, mäyräkoira). Valeraskauden aikana narttu käyttäytyy kuin olisi tiine, mikä voi

Lue lisää »
Koiran takajalat

Koiran nivelrikon oireet ja hoito

Nivelrikko on yleisesti tavattu krooninen sairaus, jota esiintyy useimmiten suurikokoisilla koirilla, mutta voi vaivata koiraa iästä tai koosta riippumatta.  Normaalissa nivelessä nivelrusto toimii ikään kuin

Lue lisää »
Koira makaa ulkona

Koiran juoksut ja progesteroni

Koiran puberteetti  Nuoren koiran ensimmäisten juoksujen alkamisajankohdassa on suurta vaihtelua. Tyypillisesti ensimmäinen juoksu alkaa 6-14 kk:n ikäisenä. Joillakin yksilöillä ensimmäiset juoksut voivat tulla jopa vasta 2-2,5 vuoden iässä.    Ensimmäisten juoksujen aikaan

Lue lisää »