Lonkkavika eli lonkkaniveldysplasia alkoi yleistyä tietyissä koiraroduissa 1980-luvulla. Samoihin aikoihin alettiin myös suosia takapäästään matalia koiratyyppejä.
Koiran lonkkavika eli lonkkaniveldysplasia: taustaa
Lonkkaniveldysplasia eli lonkkanivelen perinnöllinen löysyys on koirilla yleinen sairaus. Suurikokoiset koirarodut ovat sille alttiimpia kuin pienet ja kevyet koirarodut. Lonkkaniveldysplasian oireet tulevat esiin vasta pennun kasvaessa, eikä tämän vuoksi luovutusikäisestä pennusta voida varmuudella sanoa, tuleeko siitä terve aikuinen.
Koiran lonkkaniveldysplasian vakavuusaste määritellään lonkkien röntgenkuvista, joissa arvioidaan reisiluun pään ja lonkkamaljan yhteensopivuutta. Yhteensopivuus ilmoitetaan asteikolla A-E, jossa:
- A = normaalit lonkkanivelet
- B = lähes normaalit lonkkanivelet
- C = lonkissa on lievä dysplasia
- D = lonkissa on kohtalaisia muutoksia
- E = lonkat ovat vaikeasti dysplastiset, jolloin pahimmillaan reisiluun pää ei pysy lonkkamaljassa lainkaan.
Lonkkamaljan ja reisiluunpään yhteensopimattomuus johtaa lopulta myös nivelrikkoon. Epäsopiva reisiluunpää saattaa hangata lonkkamaljan rustopinnan rikki, mikä aiheuttaa vaurion laajuudesta riippuen voimakastakin kipua. Nivelrikko kehittyy usein hitaasti, ja myös sen etenemisen ja vakavuusasteen seurantaan vaaditaan röntgenkuvausta.
Koiran lonkkavika eli lonkkaniveldysplasia: oireet
Koiranpennuilla on syntyessään normaalit lonkat. Lonkkanivelen muutokset alkavat kehittyä noin kahden kuukauden iässä, mikäli koiralla on perinnöllinen alttius lonkkanivelien dysplasialle. Ensimmäiset oireet saattavat tulla esiin siten jo noin 5 kuukauden iässä, mutta tyypillisimmin oireita alkaa esiintyä 5-10 kuukauden iässä.
Lonkkanivelen löysyys ja reisiluun pään osittainen pois paikoiltaan meneminen lonkkamaljasta aiheuttavat nivelkapselin venymistä. Tämä aiheuttaa kipua ja voidaan havaita levon jälkeisenä ylösnousuvaikeutena, ajoittaisena tai jatkuvana ontumisena sekä liikkumishaluttomuutena. Muina oireina voidaan havaita takaraajojen rajoittuneet liikeradat ja epänormaalit liikkeet. Myös naksumista voidaan havaita reisiluun pään tullessa pois lonkkamaljasta ja napsahtaessa takaisin.
Mikäli dysplasiamuutokset ovat lieviä, voivat ensimmäiset oireet ilmaantua vasta sitten, kun lonkkaniveliin alkaa kehittyä nivelrikkomuutoksia. Nivelrikkomuutoksia saattaa näkyä röntgenkuvissa jo alle yksivuotiaalla koiralla, mutta aina ne eivät kuitenkaan aiheuta oireita. Vanhemmilla koirilla oireina saattaa esiintyä myös reisilihasten surkastumista. Lisäksi on muistettava, että kaikki koirat, joilla on vakava lonkkavika tai nivelrikko tai molemmat, eivät välttämättä oireile koko elämänsä aikana lainkaan.
Koiran lonkkavika eli lonkkaniveldysplasia: ei-kirurginen hoito
Lonkkaniveldysplasian hoito on useimmissa tapauksissa kivunpoistoa erilaisin menetelmin. Hoidon kulmakivi on lääkkeellinen kivunhoito, jolloin esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden käyttö on merkittävässä asemassa. Erityisesti nuorella koiralla tilanne voi helpottaa kipulääkityksellä ja levolla. Vanhemmilla koirilla puolestaan kiinnitetään tämän lisäksi huomiota myös painonhallintaan sekä lihasvoiman ylläpitoon oikeanlaisella liikunnalla.
Tulehduskipulääkkeiden lisäksi joissakin tapauksissa voidaan käyttää kortisonihoitoa. Kortisonihoito rajataan kuitenkin vain vanhemmille koirille, joilla kipulääkkeillä ei ole saavutettu haluttua vastetta. Kortisonin on todettu lisäävän nivelruston rappeutumista ja siten pahentavan nivelrikkoa. Näin ollen kortisonihoitoa pidetäänkin viimeisenä hoitovaihtoehtona elämänlaadun parantamiseksi viimeisinä elinvuosina, kun kipulääkkeet eivät enää riitä kivunhallintaan ja leikkaushoito ei tule kyseeseen.
Kipulääkityksen ja levon lisäksi elämänlaatua voidaan parantaa huolehtimalla oikeanlaisesta ruokinnasta ja liikunnasta. Ruuan tulee sisältää kalsiumia ja fosforia oikeassa suhteessa ja ylipainoa ei saa alkaa kertymään. Ylipaino varsinkin koiran kasvuiässä rasittaa koiran niveliä ja altistaa koiran dysplasialle ja nivelrikon kehittymiselle. Säännöllisellä liikunnalla pidetään koiran paino kurissa ja myös lihaksisto hyvässä kunnossa. Uiminen ja pitkät kävelylenkit kytkettynä ovat suositeltavaa liikuntaa.
Muita tukihoitomuotoja lonkkaviasta kärsiville koirille ovat erilaiset ravintolisät, akupunktio sekä fysioterapia. Ravintolisät suojaavat nivelrustoa ja nivelnestettä ja siten vahvistavat näitä rakenteita. Pistoshoitona annettava niveltukivalmiste puolestaan parantaa nivelnesteen ja nivelruston aineenvaihduntaa ja saattaa helpottaa lonkkaniveleen kehittyvää niveltulehdusta. Akupunktiolla ja fysioterapialla voidaan niin ikään helpottaa lonkkaniveldysplasiasta aiheutuvaa kipua.
Koiran lonkkavika eli lonkkaniveldysplasia: kirurginen hoito
Jos lonkkien rakenne on lähtökohtaisesti heikko tai lonkkavika kehittyy vaikeaksi, voidaan joutua turvautumaan leikkaushoitoon riittävän hyvän ja kivuttoman elämänlaadun turvaamiseksi. Leikkaukseen ei ole syytä päätyä, jos koiralla todetaan lonkkavika tai nivelrikko, mutta koira ei oireile tai oireilee hyvin lievästi, ja lääkehoidolla ja levolla tilanne rauhoittuu. Leikkausmenetelmiä on erilaisia ja sen valintaan vaikuttaa koiran ikä, koko ja dysplasia-aste. Ennuste eri menetelmille vaihtelee yksilön mukaan, mutta hoitojen ensisijaisena tavoitteena on parantaa koiran elämänlaatua ja vähentää kipua.
Häpyluun ruston lämpöluudutus eli juvenile pubic symphysiodesis (JPS)
Mikäli oireita aletaan havaitsemaan koiralla jo hyvin nuorena (5 kk iässä) ja tutkimuksissa todetaan vain lonkkanivelten lievää tai kohtalaista löysyyttä, voidaan pennuille tehdä häpyluun ruston lämpöluudutus -leikkaus. Toimenpiteessä häpyluun kasvurusto tuhotaan lämpökäsittelyllä, jolloin kasvun pysähtyminen liitoksessa lantion edelleen kasvaessa kääntää lantion asentoa 20 astetta. Tämän seurauksena reisiluun päät pysyvät lonkkamaljoissa paremmin eikä nivelrikkoa pääse kehittymään yhtä herkästi. Toimenpiteen etuna on sen nopeus, vähäinen kipu ja nopea toipuminen. Ennuste on myös erittäin hyvä.
Lantion kääntöleikkaus eli duoble pelvic osteotomy (DPO)
Lantion kääntöleikkaus tehdään nuorille, alle 6 kk ikäisille koirille. Toimenpide tehdään, mikäli dysplasiamuutokset tai subluksaatio ovat merkittäviä, eikä voida odottaa hitaasti kasvun myötä tapahtuvaa lantion kääntymistä, joka saavutettaisiin häpyluun ruston lämpöluudutus -leikkauksen avulla. Toimenpiteessä lantion luihin tehdään kahteen eri kohtaan keinotekoiset murtumat ja lantiota käännetään niin ikään 20 astetta. Leikkauksen jälkeen pennut ovat usein nopeasti kivuttomia, mutta liikuntaa tulee leikkauksen luonteen takia rajoittaa kuitenkin 3 viikon ajan, tarvittaessa jopa rauhoittavilla lääkkeillä.
Lantion kolmoiskatkaisuleikkaus eli triple pelvic osteotomia (TPO)
TPO-leikkaus muistuttaa DPO-leikkausta, mutta tehdään usein vanhemmille koirille. TPO-leikkauksessa puolestaan lantion luihin tehdään keinotekoiset murtumat kolmeen eri kohtaan lantion kääntämiseksi reisiluun päille edullisempaan asentoon. Koiran tulee olla alle yksivuotias, mutta mielellään 6-9 kuukauden ikäinen, eikä lonkkanivelien röntgenkuvissa saisi olla nähtävissä nivelrikkomuutoksia. Lisäksi lonkkamaljassa tulee olla riittävästi syvyyttä. Toipuminen on vastaavanlaista kuin DPO- leikkauksessakin.
Tekonivelleikkaus
Tekonivelleikkaus on soveltuva leikkausmenetelmä kaikenikäisille koirille, joilla on lonkkaniveldysplasia tai lonkkanivelen nivelrikkomuutoksia. Toimenpiteessä vaurioitunut reisiluun pää ja lonkkamalja korvataan proteeseilla. Leikkaustulos on yleensä hyvä tai erinomainen 95 % tapauksista, mutta joitakin komplikaatioita, kuten infektioita tai proteesin sijoiltaanmenoa tai osien irtoamista, esiintyy kuitenkin ajoittain. Toipuminen on melko nopeaa, mutta vaatii fysioterapiaa.
Reisiluunpään ja -kaulan poisto
Reisiluunpään ja -kaulan poistoleikkaus on suositeltavaa yleensä vain vaikea-asteisen dysplasian hoitoon, sillä hoidon onnistumisen ennustettavuus vaihtelee. Toimenpiteessä poistetaan vaurioitunut reisiluun pää ja kaulaosa, jolloin tilalle kehittyy sidekudoksinen valenivel. Jalka jää myös normaalia lyhemmäksi. Tämä toimenpide soveltuu yleensä alle 20 kiloa painaville koirille. Toipuminen vaatii melko pitkän ajan sekä fysioterapiaa että oikeanlaista liikuntaa.
Pectineus-lihaksen katkaisu
Nivusalueella sijaitsevan pectineus-lihaksen katkaisua on käytetty lieventämään lonkkaviasta johtuvia kipuoireita vähentämällä lonkkanivelen nivelkapseliin aiheutuvaa jännitystä. Nykytutkimusten valossa tällä katkaisulla ei ilmeisesti ole kuitenkaan pitkäaikaista oireita lievittävää vaikutusta. Lisäksi tällä leikkauksella ei voi korjata nivelen löysyyttä eikä siten estää nivelrikon kehittymistä.
Voiko koiran lonkkavian eli lonkkaniveldysplasian esiintyvyyteen vaikuttaa?
Lonkkaniveldysplasia on usean eri tekijän aiheuttama häiriö lonkkanivelen kehityksessä. Sen kehittymiseen vaikuttavat perimän lisäksi ruokinta ja siihen liittyvä nopea kasvu ja painon nousu, sekä liikunta. Lisäksi muun muassa lievän vamman aiheuttama nivelen tulehtuminen voi vaikuttaa lonkkavian kehittymiseen. Näin ollen keinot, joilla voidaan vaikuttaa dysplasian kehittymiseen, ovat melko rajalliset.
Lonkkaniveldysplasiaa voidaan torjua röntgenkuvaamalla jalostuksen käytettävien koirien lonkkanivelet. Suomen Kennelliitto seuraa ja kirjaa lonkkakuvausten tuloksia. Suomessa monella rodulla on voimassa perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma (PEVISA), johon lonkkakuvaus kuuluu pakollisena tutkimuksena jalostukseen käytettäville koirille.
