Koiran tai kissan oksennuttaminen on ensiaputoimenpide pääasiassa myrkytystapauksissa, mutta siitä voi olla apua myös niissä tapauksissa, joissa eläin on syönyt jotakin muuta sopimatonta. Useimmiten tällaisessa tilanteessa ollaan, kun lemmikki on saattanut leikkiessään nielaista esimerkiksi leluja tai niiden paloja, lankaa, vaatekappaleita tai muuta vastaavaa. Erityisesti koirat voivat leikkiessään niellä mitä kummallisimpia asioita.
Jos olet yhtään epävarma voiko lemmikin oksettaa ja miten se oksetetaan, ole herkästi yhteydessä eläinlääkäriin ohjeiden saamiseksi.
Huom! Kissan oksennuttamista ei kotioloissa suositella.
Milloin lemmikkiä kannattaa oksennuttaa?
Eläinklinikalle tuodaan melko usein koiria, jotka täytyy oksettaa syystä tai toisesta. Tyypillisimmin kyseessä on suklaa- tai ksylitolimyrkytys, sillä koirat syövät usein mielellään makeaa. Niin hyvää kuin suklaa koiran mielestä saattaa ollakin, se on kuitenkin koiralle hyvin myrkyllistä. Samoin on laita xylitolin suhteen.
On olemassa useita muitakin myrkytyksen aiheuttavia aineita, kuten etyleeniglykoli, lääkkeet ja rotanmyrkky, joita koirat toisinaan pääsevät syömään. Kissoja joudutaan harvemmin oksennuttamaan tällaisista syistä, koska kissat ovat valikoivampia siitä mitä syövät. Mikäli koira on päässyt syömään jotakin myrkyllistä, on ensiapuna pikainen oksennuttaminen, jotta voidaan estää myrkyllisten ainesosien imeytyminen elimistöön.
Oksennuttaminen ei yksinään liity vain myrkytystapauksiin, vaan sitä käytetään ensiapuna myös silloin, kun koira tai kissa on syönyt vierasesineen. Lelu, esimerkiksi lahjanaru, on kissoilla selvästi yleisempi syy hakeutua eläinlääkäriin kuin kissan syömät lääkkeet tai makeiset. Koirat puolestaan syövät usein esimerkiksi sukkia, leluja, kiviä, käpyjä, keppejä ja paljon muuta. Näissä tapauksissa oksennuttaminen on suositeltavaa, jotta nielty esine saataisi pois mahalaukusta ennen kuin se ehtii etenemään suolistoon. Suolistoon päästessään vierasesineet saattavat aiheuttaa suolitukoksen, mikäli ne eivät mahdu kulkemaan suoliston läpi. Tämä on leikkaushoitoa vaativa tila.
Milloin oksennuttamista ei suositella?
On kuitenkin tilanteita, joissa oksennuttamista ei suositella, vaikka eläin olisikin syönyt jotakin haitallista. Näin siinä tapauksessa, että eläin on syönyt:
- jotakin terävää (mm. kananluut, tai muut terävät luut),
- syövyttävää,
- hapanta tai emäksistä (mm. pesuaineet) tai jotakin öljypohjaista ainetta.
Oksennuttamista ei suositella myöskään silloin, jos eläimellä on:
- hengitysvaikeuksia,
- tajunnantaso laskenut tai
- eläimellä on kohtaus- tai myrkytysoireita
Edellä mainituissa tapauksissa on otettava viipymättä yhteyttä eläinlääkäriin.
Miten lemmikki oksennutetaan?
Koiraa voidaan yrittää oksennuttaa kotioloissa, jos tiedetään varmasti mitä koira on syönyt eikä oksennuttamiselle ole estettä (kts. yllä).
Kissan oksennuttamista ei kotioloissa suositella. Kissan oksennuttaminen on haastavaa eläinlääkärissäkin, eikä kissaa saada aina yrityksistä huolimatta oksentamaan lääkkeellisesti.
Aikaisemmin koiraa oksennutettiin suolalla, mutta nykyään suositellaan laimeaa (3 %) vetyperoksidiliuosta, jota saa apteekista ilman reseptiä. Annostelu on eläinlääkärin ohjeen mukaan. Vetyperoksidi ärsyttää mahalaukun limakalvoa ja aikaansaa oksennusrefleksin.
Usein ennen oksennuttamista koiralle kannattaa antaa jotakin pehmeää ruokaa, jotta oksentaminen onnistuu helpommin. On myös huomioitava, että mikäli mahdollisen haitallisen aineen tai esineen syömisestä on kulunut pitkä aika, oksennuttaminen ei ole enää tehokasta.
Mahalaukku tyhjenee 3 – 4 tunnissa, joten oksetus tulisi tapahtua ennen tätä, silloin kun kyseessä on jokin vierasesine, jonka eteneminen mahalaukusta suolistoon halutaan estää. Mikäli eläin on syönyt jotakin myrkyllistä, oksennuttamisen hyöty riippuu jossakin määrin syödystä aineesta. Mitä nopeammin oksennuttaminen tehdään, sitä tehokkaampaa se kuitenkin aina on.
Milloin eläinlääkäriin?
Eläinlääkäriin on syytä hakeutua, mikäli koira on syönyt jotakin myrkyllistä tai epäsopivaa tai sitä on yritetty oksennuttaa kotona tuloksetta. Kissan tapauksessa oksennuttamista ei kannata yrittää kotona, vaan hakeutua viipymättä eläinlääkäriin, mikäli oksennuttamiselle on tarvetta.