Koiran äänipelko

Eläinlääkäri Henriikka Neittaanmäki ja pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Lotta Axelson

Miten äänipelkoinen koira oireilee?

Koiran äänipelon yleisimpiä aiheuttajia ovat ilotulitteet, ukkonen ja laukaukset. Äänipelon oireita voivat olla piiloutuminen, tärinä, läähätys, kuolaaminen, ääntely, pakoon pyrkiminen tai levoton liikehdintä, joiden seurauksena koira voi pahimmillaan olla vaaraksi itselleen tai ympäristölle.

Pelkotilanteeseen liittyviä fysiologisia muutoksia voivat olla sydämen sykkeen ja hengitystiheyden nousu, ruoansulatuskanavaoireet ja pupillien laajeneminen. Ukkosta pelkäävillä koirilla on todettu veren kortisolitasojen nousevan voimakkaasti pelkotilan aikana ja pysyvän korkeina vähintään 40 minuuttia.

Varaa aika

Mistä äänipelko voi johtua?

Kehityksen aikaisilla tai voimakkailla yksittäisillä negatiivisilla kokemuksilla sekä geneettisillä tekijöillä on vaikutusta äänipelon kehittymiseen. Monet koirat oppivat yhdistämään tapahtumaketjuja, jolloin ne saattavat pelätä jo esim. ennen ukonilman puhkeamista aistiessaan ennakoivan muutoksen tuulissa tai ilmanpaineessa, tai pelkäävät kauempaa tulevia ukkosen ääniä jotka eivät ole vielä ihmiskorvan kuultavissa.

Koiran äänipelon kehittymisen on epäilty olevan osittain perinnöllistä. Äänipelkoon liittyviä geneettisiä tekijöitä tutkitaan ja tulevaisuudessa äänipelon kehittymiseen voisi olla mahdollista vaikuttaa jalostusvalinnoilla.

Miten äänipelkoa voi hoitaa?

Äänipelon hoidossa olennaista on koiran siedättäminen ja vastaehdollistaminen käytöskoulutuksen keinoin. Koulutuksen tukena voidaan käyttää erilaisia valmisteita. Äänipelkoon kannattaa puuttua varhaisessa vaiheessa, sillä pelkotilat voivat ajan myötä pahentua. Koira voi herkistyä ja osoittaa pelkoa myös voimakkaisiin ääniin yhdistämiään tapahtumia kohtaan – koira esimerkiksi saattaa alkaa pelätä sadetta, vaikka siihen ei liittyisi ukkosta.

Järjestä rauhallinen ympäristö

Akuutissa pelkotilanteessa koiralle pyritään järjestämään turvallinen ja rauhallinen ympäristö. Ikkunaton pimennetty huone voi eristää ääntä ja helpottaa pelkotilaa. Mikäli koira etsii itse piilopaikan, ei sen siirtäminen väkisin toiseen paikkaan ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista. Musiikki tai esim. imurin ääni voi vaimentaa ulkoa kuuluvia ääniä ja helpottaa siten koiran oloa. Koiran huomion kiinnittäminen muualle, kuten leluihin tai tottelevaisuusharjoituksiin voi helpottaa pelkotilaa. Omistajan tulisi käyttäytyä koiran pelkotilanteessa mahdollisimman normaalisti; koiraa ei saa koskaan rangaista pelkokäyttäytymisestä.

Kokeile äänisiedätystä

Koiran äänipelon hillitsemiseksi voidaan hyödyntää mm. ukkosta jäljitteleviä äänitteitä. Äänitettä soitetaan aluksi hyvin hiljaisella äänellä, ja palkitaan koiraa sen käyttäytyessä rauhallisesti. Äänenvoimakkuutta lisätään pikkuhiljaa pyrkien luomaan äänestä koiralle positiivisia kokemuksia. Harjoittelu kannattaa aloittaa ukkoskauden ulkopuolella, sillä harjoitusjakson aikainen ukonilma voi häiritä koulutuksen edistymistä. Ääniteharjoituksista ei ole hyötyä kaikilla koirilla erityisesti, mikäli paukkuarkuuteen liittyy myös pelko välkkyvistä valoista (ilotulitteet, salamat) tai paineenvaihtelusta (ukkonen).

Painevaatteet

Koiran ympärille kiedottavien paitojen ja liinojen käyttö perustuu paineen tunteeseen, jonka on ajateltu rauhoittavan koiraa. Tutkimuksissa ei ole todettu luotettavaa eroa ukkospaitoja ja lumetuotteita käyttävien koirien välillä, mutta molemmissa ryhmissä havaittiin tuotteiden vähentävän koirien piiloutumiskäyttäytymistä.

Feromonivalmisteet

Feromonivalmisteet, kuten DAP (dog appeasing pheromone) ovat synteettisiä valmisteita, jotka jäljittelevät narttukoiran maitorauhaskudoksesta luontaisesti erittyvää feromonia. Feromoneja on saatavilla haihduttimina, pantoina ja suihkepullossa. Feromonivalmisteiden on todettu helpottavan koiran pelkotilaa ukkosen tai ilotulitusten aikana yhdessä käytöskoulutuksen kanssa. Apteekista tai eläinklinikoilta on saatavilla myös muita reseptivapaita, stressin lievitykseen tarkoitettuja valmisteita, jotka perustuvat mm. lehmänmaidosta eristettyyn mieltä rauhoittavaan kaseiiniin tai elimistön oman serotoniini-hormonin tuotantoa tehostaviin aineisiin. Nämä valmisteet yhdistettynä käytösterapiaan ovat kokeilemisen arvoisia ennen mahdollista lääkkeellisiin vaihtoehtoihin siirtymistä.

Keskustele eläinlääkärin kanssa äänipelkoisen koiran lääkityksestä

Käytösterapian ohessa äänipelkoon voidaan käyttää erilaisia lääkkeellisiä hoitomuotoja. Reseptivalmisteisiin siirtyminen vaatii aina koiran kokonaistilanteen arvioinnin yhdessä eläinlääkärin kanssa. Hiljattain markkinoille on tullut ensimmäinen koiran äänipelkoon rekisteröity valmiste, suun limakalvoille annosteltava geeli. Valmisteen vaikuttava aine on deksmedetomidiini, sedatiivi joka matalalla annoksella ehkäisee tai lieventää äänistä johtuvan stressireaktion syntyä säilyttäen samalla koiran toimintakykyisenä. Valmistetta annostellaan pelkoreaktion tai ääniärsykkeen alkaessa ja toistetaan tarvittaessa.

Bentsodiatsepiinit (kuten alpratsolaami) ovat lääkeryhmä, jotka vaikuttavat koiran keskushermostoon aiheuttaen sedaatiota (rauhoittumista) ja lihasrelaksaatiota. Bentsodiatsepiinit toimivat parhaiten annettuna noin tunti ennen äänipelkoa aiheuttavaa tilannetta. Joillakin yksilöillä bentsodiatsepiinit voivat aiheuttaa lisääntynyttä levottomuutta, aggressiota ja lisääntynyttä ruokahalua. Pitkäaikaisessa käytössä riippuvuuden ja vieroitusoireiden kehittyminen on mahdollista.

 

Varaa aika äänipelkokäynnille klinikalta

Varaa aika

Ajankohtaista

3 joulu, 2019
Tiedätkö milloin oksentelu ja ripulointi vaatii eläinlääkärin hoitoa?
28 marras, 2019
Oksentelu, ripulointi ja mahakipu voivat kertoa tulehduksesta
28 marras, 2019
Kutitteleeko koiran nenässä nenäpunkki?
27 marras, 2019
Tiesitkö mistä koiran korvatulehdus voi johtua?