kissanpentu
Kirjoittaja
Henkilökuva Jutta
Jutta
Puomio
Eläinlääkäri, ell

Kissanpentu – uusi perheenjäsen

Artikkelin sisältö

Kissanpennun hankkiminen

Päätös kissanpennun hankkimisesta kannattaa tehdä huolellisen harkinnan pohjalta, sillä se on koko kissan eliniän mittainen sitoumus. Lemmikkinä elävien kissojen keskimääräinen elinikä on nykyään noin 15 vuotta, joskus jopa 20 vuotta. Kissat eivät perustarpeiltaan kovinkaan paljoa eroa toisistaan, mutta eri rotujen välillä on paljonkin eroja esimerkiksi tarvittavan turkin hoidon suhteen.

Huolellisella harkinnalla onnellisen yhteiselon mahdollisuus paranee huomattavasti. Tutustu ennen kissan hankintaa ainakin seuraaviin asioihin:

  • Kissan lajinomaiset tarpeet ja käyttäytymismallit
  • Eri kissaroduilla ilmenevät sairaudet
  • Kissanpennun varhaiset kasvuolosuhteet
  • Muiden ottopaikan kissojen ja kissanpennun lähisukulaisten terveystilanne

Kun pennut ovat syntyneet kannattaa käydä tutustumassa niihin ja niiden kasvuympäristöön ennen luovutusta ainakin kerran.

Rescue-kissojen ja kodinvaihtajien osalta tulee tehdä vastaavanlaista harkintaa kuin muidenkin kissojen kanssa ja miettiä, onko sinun kotisi paras vaihtoehto juuri tälle kyseiselle yksilölle. Pystytkö vastaamaan haasteisiin, joita tietyllä kissalla on?

Kissan paras sosiaalistumisikä on aikaisemmin kuin koiranpennulla – kissanpennun ensimmäisellä 8 elinviikolla on suurin vaikutus sen loppuelämän suhtautumiseen ihmistä ja erilaisia jokapäiväisen elämän ärsykkeitä kohtaan. Hyvässä ympäristössä kasvanut pentu on tänä aikana tottunut ihmisen asiantuntevaan ja hellään käsittelyyn sekä huolenpitoon.

Suomen Kissaliiton sääntöjenmukainen rotukissanpennun luovutusikä on nykyään 14 viikkoa. Aikaisemmin luovutusikä oli 12 viikkoa, jota esimerkiksi useat eläinsuojeluyhdistykset yhä noudattavat. Luovutusiän nostolla pyritään ennaltaehkäisemään liian varhaisen vieroituksen aiheuttamia kissan myöhemmän iän käytösongelmia ja turvaamaan kissalle mahdollisimman hyvät elämän lähtökohdat.

Mistä tunnistaa vastuullinen kissanpennun myyjä?

kissanpentu ja lelu

Kissanpennun hankinnan yhteydessä kannattaa pitää silmänsä auki myös pentutehtailun varalta. Pentutehtailija tekee pennuilla hyvän tilin, vaikka myykin kissanpennut halvalla. Tämä tarkoittaa sitä, että pentutehtailija ei investoi rahaa lainkaan pennun tai sen emän terveyteen, eikä siis tutkituta pennun ja emän terveyttä, tai huolehdi tarpeellisista rokotuksista ja loishäädöistä. Pentutehtailija teettää tuoton maksimoimiseksi pentuja liian tiheästi ja myös liian nuorilla tai vanhoilla naarailla, eikä kissojen elinympäristöä välttämättä pidetä siistinä.  Eläimiä on usein liikaa liian pienissä tiloissa.

Pentutehtailija säästää rahaa ruokkimalla pentuja ja emoa heikkolaatuisella ja mahdollisimman halvalla ruoalla ja tavallisesti myös vähäisellä määrällä, jolloin pennuille voi kehittyä pysyviä vaurioita. Aiheutuneet vauriot eivät ole välttämättä nähtävissä ostohetkellä, vaan ilmaantuvat vasta myöhemmin. Pennun hankintahinta voi tuntua houkuttelevalta, mutta on hyvä muistaa, että on hyvin todennäköistä, että kustannukset tulevat myöhemmin maksettavaksi toisessa muodossa.

Hälytyskellojen tulisi soida silloin, kun:

  • Pentu on halpa
  • Myyjällä on kiire kaupanteossa
  • Myyjä ei ole kiinnostunut sinusta ja kodista, jonka tarjoat pennulle
  • Myyjä tarjoaa kissanpentua heti mukaan
  • Emoa tai muita pentuja ei ole mahdollista päästä näkemään
  • Myyjällä on suuri määrä kissoja pienessä tilassa – liiallinen kissatiheys altistaa kissoja sairauksien leviämiselle
  • Kissanpennun kaupasta ei tehdä kirjallista sopimusta
  • Pennuilla ei ole mikrosirua tai terveystodistusta
  • Rotukissana myytävää pentua ei ole rekisteröity Suomen Kissaliittoon tai muuhun vastaavaan järjestöön. Myyjä voi kertoa pentujen syntyneen vahinkoastumisesta ja tästä syystä rekisteröintiä ei ole tehty – yleensä näissä tapauksissa on kyse siitä, että tarkoituksella pennutetaan suositeltua tiheämpään tai sairaalla emolla, ja tämän takia rekisteröinti ei onnistu.
  • Myyjän kasvatustoiminnasta ei löydy tietoja mistään
  • Kaupantekoa ehdotetaan parkkipaikalle tai muualle kuin kasvattajan kotiin
  • Pentu luovutetaan hyvin nuorena, ennen suositeltua luovutusikää.

Kodista turvallinen kissanpennulle

Kissanpentu

Kerää pois vaaralliset esineet

Kissanpennun saapumista odotellessa kodista on aika tehdä pennulle turvallinen paikka. Siivoa pois näkyviltä kaikki sellaiset pienet esineet kuten ompelulangat, jotka pentu voi nielaista ja jotka voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa hengenvaarallisen tukoksen kissan ruuansulatuskanavaan.

Tunnista kodin vaaranpaikat

Kun kissanpentu saapuu, saatat nopeasti oppia, mistä ”uteliaisuus tappoi kissan” -sanonta on peräisin. Kissanpentu on luonnostaan utelias ja saa helposti mahdutettua itsensä pieniin tiloihin. Kissanpennut ovat myös usein hyviä kiipeämään.

  • Avoimet pesukoneet ja kuivausrummut ovat hyvin houkuttelevia, varsinkin jos niiden sisällä on vaatteita pehmikkeenä. Tarkista siis aina pesukone ennen käynnistystä pienen salamatkustajan varalta.
  • Kissanpennut hyppivät mielellään, joten varmista ettei pentu pääse hyppäämään kuumalle hellanlevylle.
  • Lattialle jätetyt neulat ja langat houkuttelevat pentua leikkimään, mutta nieltynä voivat olla hengenvaarallisia.
  • Sähköjohdot voivat houkutella pentua leikkimään ja pureskelemaan itsellään. Suojaa houkuttelevat johdot kissan hampailta
  • Avonaiset ikkunat ja parvekkeet voivat koitua kissan kohtaloksi. Jos kissa ulkoilee parvekkeella, on parveke syytä suojata verkolla/lasilla, ettei kissa pääse putoamaan.

Siirrä ulottumattomiin kissalle myrkylliset ruoka-aineet ja poista myrkylliset kasvit

Turvallisuuden varmistamiseen kuuluu kissalle myrkyllisten ruoka-aineiden ja kasvien huolehtiminen pois kissanpennun ulottuvilta. Kissat onneksi harvemmin ovat kiinnostuneita ”ihmisten ruuista”, mutta utelias yksilö voi saada myrkytyksen mm. seuraavista:

  • Suklaa
  • Rusinat ja viinirypäleet
  • Sipuli
  • Ihmisten lääkkeet

On hyvä muistaa, että myös jäähdytysnesteet maistuvat kissoille ja aiheuttavat nieltyinä myrkytystilan. Suosittelemme olemaan aina herkästi yhteydessä heti eläinlääkäriin, jos epäilet kissanpennun syöneen jotain sopimatonta.

Myös jotkin huonekasvit ovat kissalle myrkyllisiä, esimerkiksi:

  • Kirjovehka
  • Joulutähti
  • Liljat
  • Narsissit
  • Tulppaanit
  • Krookus
  • Hyasintti

Jos et ole varma kasvin myrkyllisyydestä, kannattaa siitä luopua varmuuden vuoksi.

Myrkytysoireet (kuten väsymys ja apaattisuus, ruokahaluttomuus, oksentelu ja ripulointi, vaaleat limakalvot, nopea hengitys, levottomuus, voimakas kuolaaminen) voivat ilmetä vasta useamman tunnin kuluttua myrkyllisen aineen nauttimisesta.

Mitä tarvikkeita kissanpennun kanssa tarvitaan?

Kissanpentu nukkuu

Kissanpentu ei tarvitse turhaa roinaa. Sen sijaan kannattaa panostaa muutamiin kestäviin perustuotteisiin. Usein rakkaimmat lelut eivät ole kovinkaan kalliita (esim. talouspaperitollot, leluhiiret, huiskat). Kissanpennun hyvinvoinnin kannalta on parempi panostaa yhdessäoloon, käsittelyyn, laadukkaaseen ruokaan ja pennun terveydenhoitoon.

Jotain tarvikkeita on kuitenkin tarpeen hankkia:

  • Ruoka- ja vesikuppi, laadukkaat kynsisakset
  • Kissanvessa, kissanvessan puhdistuslapio sekä kuivike (tarjolla on useita erilaisia kuivikevaihtoehtoja paakkuuntuvasta kissanhiekasta puupellettiin)
  • Kissan turkin laatuun sopiva harja
  • Raapimapuu tai -lauta
  • Feromonihaihdutin ja -suihke (voi auttaa kotiutumiseen)
  • Pennun nukkumapaikka (Kiinnitä erityistä huomiota nukkumapaikan sijaintiin. Usein kissat tuntevat olonsa turvallisemmaksi ylhäällä lattiatasosta.)
  • Muutama kestävä lelu, joista ei lähde osia tai lankoja
  • Ruokaa (kysy etukäteen antaako kasvattaja mukaan ruokaa, joka tapauksessa syötä aluksi samaa ruokaa, jota pentu on saanut syntymäkodissaankin)
  • Kissanpennun kotiapteekki: mm. punkkipihdit (ulkoilevalle kissalle), sakset, sidetarvikkeita (joustosideharso, haavataitos), haavanpuhdistusaine, Vetramil-haavavoide, ripulin hoitoon tarkoitettu käsikauppatuote ja kuumemittari

Kissan hiekkalaatikko

kissanpentu hiekkalaatikossa

Emokissa opettaa useimmiten jälkikasvunsa käyttämään hiekkalaatikkoa, joten uuteen kotiin saapuessaan suurin osa kissanpennuista ei tarvitse erillistä opastusta kissanvessan käyttöön. Myyjältä kannattaa kysyä, millaista hiekkalaatikon kuivikemateriaalia synnyinkodissa on käytetty – pentu suosii todennäköisesti samantyyppistä hiekkalaatikkoa ja kuivikemateriaalia, jota se on jo aikaisemmin tottunut käyttämään. Myöhemmin voit halutessasi vähitellen yrittää totuttaa pennun myös toisenlaiseen kuivikemateriaaliin.

Kiinnitä huomiota hiekkalaatikon hankinnassa myös laatikon kokoon – sopiva kissanvessan pituus on noin 1,5 x kissan pituus nenänpäästä hännäntyveen täysikasvuisena. Tutkimusten mukaan kissat suosivat vessaa, jossa kuiviketta laatikon pohjalla on vähintään noin 3 cm. Mikäli kotonasi on useampi kissa, on hyvä perussääntö, että hiekkalaatikoita tulisi olla vähintään kissojen lukumäärä, sekä mielellään yksi ylimääräinen.

Hiekkalaatikko on kotona hyvä sijoittaa mahdollisimman rauhalliseen paikkaan, ei siis suoraan kulkuväylälle tai kuivausrummun viereen. Kissanvessaa ei tulisi sijoittaa vesi- tai ruokakippojen viereen – pahimmillaan tämä voi johtaa sisäsiisteysongelmiin.

Kissan hiekkalaatikko tulee siivota eritteistä päivittäin hyvän hygienian ylläpitämiseksi. Koko vessa tulisi pestä vedellä ja puhdistusaineella ja hiekka vaihtaa säännöllisesti, kun kuivikemateriaali ei ole enää hygieenistä ja imukykyistä – vaihtotahti vaihtelee hieman kuivikemateriaalien mukaan. Jotkin kissat myös kieltäytyvät käyttämästä likaista tai haisevaa kissanvessaa.

Kissanpennun hakeminen uuteen kotiin

kissanpentu kopassa

Hanki pennulle kuljetuskoppa kotiinkuljetusta varten. Myöhemmin kuljetuskopasta on hyötyä aina, kun kissan kanssa joudutaan matkustamaan kotoa esimerkiksi eläinlääkäriin.  Hyvä kuljetuskoppa on tukeva, ja kissanpentu on helppo saada sen sisälle ja ulos kopasta. Kuljetuskoppaan kannattaa pyytää kasvattajalta mukaan jokin tutun tuoksuinen asia (lelu, viltti tms.). Tuttu tuoksu lohduttaa pentua myös ensimmäisinä öinä uudessa kodissa. Koppaan voi myös suihkauttaa kissaa rauhoittavaa feromonisuihketta ennen kuljetusta. Autossa koppa kannattaa kiinnittää tukevasti paikoilleen esimerkiksi turvavyön avulla pennun turvallisuudentunteen lisäämiseksi.

Jos hankit pennun pidemmän matkan päästä kesäaikaan, varmista että autossa on miellyttävä lämpötila. Älä jätä pentua huoltoasemakäynneillä yksin autoon, kesällä auton lämpötila voi nousta yllättävän nopeasti tappavan kuumaksi.

Kissanpennun ensimmäiset päivät uudessa kodissa

Jos asut isommassa asunnossa, on syytä alkuun rajata pennun liikkumisaluetta ja antaa sen asteittain tutustua uuteen ympäristöönsä. Jos perheessä on myös muita kissoja lemmikkejä, ei ole syytä kiirehtiä uuden perheenjäsenen ja vanhojen lemmikkien kohtaamista – tutustumisella on suuremmat mahdollisuudet onnistua hyvin, jos pennun haju ennen varsinaista kohtaamista sulautuu osaksi kodin normaaleja tuoksuja.  Vaikka ystävät haluaisivat tulla heti katsomaan pentua, niin tutustuminen uuteen kotiin kannattaa tehdä vain oman perheen kesken. Ensimmäisinä päivinä ei kannata siis järjestää tervetulojuhlia. Ystäviä on hyvä kutsua sitten myöhemmin, niin kissanpentu pääsee tutustumaan ihmisiin ja sosiaalistumaan.

Kissa ja muut lemmikit

kissanpentu ja koira

Jos perheessä on jo kissa, kannattaa uuden lemmikin esittelyä sille suunnitella jo etukäteen. Kissanpennun esittely aikuiselle kissalle on yleensä helpompaa kuin kahden aikuisen kissan esittely toisilleen, koska kissanpennun elekieli on aikuisen kissan silmissä vähemmän uhkaavaa. Varmista, ettei kissojen kesken tule kilpailua tärkeistä resursseista – ruuasta, vedestä, nukkumapaikoista, kissanvessoista tai vaikkapa huomiosta. Kissanpentu kannattaa sen saapuessa sijoittaa alkuun huoneeseen, joka ei ole vanhan kissasi lempioleskelupaikka. Alkuun tutustumistuokiot kannattaa pitää lyhyinä ja valvottuina, pikkuhiljaa lisäten kissojen keskenään viettämää aikaa.

Kissanpennun ja koiran keskinäinen elo voi luonnistua hyvin, koska nämä kaksi eivät luonnostaan näe toisiaan kilpailijoina. Ennen kissanpennun hankintaa on kuitenkin syytä tarkoin puntaroida mm. koirasi rotua, luonnetta ja kontrolliasi siihen – et ole hankkimassa koirallesi uutta pörröistä jahtilelua. Jos kissanpentu tai koira on aikaisemmin elänyt toisen lajin kanssa, on niiden tottuminen toisiinsa usein helpompaa.

Eläinten esittely on hyvä tehdä paikassa, jossa ei pääse syntymään jahtaamistilannetta ja kissanpentu pääsee vetäytymään turvalliseen piiloon, jos kokee sen tarpeelliseksi. Anna eläinten ensin tottua toistensa tuoksuihin esimerkiksi häkin verkon läpi haistelemalla. Ensimmäisellä suoralla kohtaamisella on koira hyvä pitää kytkettynä, ettei se pääse jahtaamaan kissaa, jos se päättää lähteä karkuun. Älä jätä koiraa ja kissaa keskenään yksin, ennen kuin olet aivan varma, että ne tulevat toistensa kanssa turvallisesti toimeen.

Kissanpentu ja lapset

kissanpentu ja lapsi

Lapsi kannattaa opettaa rauhalliseen kissanpennun käsittelyyn jo ennen kissanpennun saapumista kotiin. Vastuu lapsen ja kissan turvallisesta kanssakäymisestä on aina aikuisella.

On hyvä muistaa, että juokseva tai kiljuva lapsi aiheuttaa kissassa helposti pelkoa ja halun paeta. Valvo aina lapsen ja kissan leikkejä, etteivät ne pääse lapsen tai kissanpennun kannalta liian rajuiksi. Lapselle kannattaa opettaa etukäteen, miten kissaa silitetään ja rapsutellaan.

  • Lapselle opastetaan, että korvista, turkista tai hännästä ei saa kiskoa ja nukkuvaa kissaa ei saa häiritä. Jos kissa vetäytyy omaan rauhaansa nukkumaan tai piiloon, ei sitä mennä häiritsemään. Kissan annetaan itse hakea kontakti lapseen.
  • Kissanpentu kannattaa antaa lapsen syliin lapsen ollessa lattialla, ettei kissa pääse rimpuillessaan tippumaan ja murtamaan jalkojaan.
  • Lapsi voi leikittää kissanpentua, kunhan vanhempi on valvomassa ja neuvomassa
  • Lapselle opetetaan paikat, joissa kissan pitää saada olla rauhassa – näihin kuuluvat mm. kissan hiekkalaatikko ja turvaa tuovat piilo-/nukkumapaikat

Kun yhteiset säännöt ovat selvät, sujuu yhteiselo mutkattomammin. Lisäksi kannattaa huomioida, että mikäli kissanpentu on sairas tai pelokas, saattaa se käyttäytyä täysin eri tavoin kuin normaalisti ja olla jopa aggressiivinen.

Kissanpennun nostaminen syliin

Kissanpentu otetaan syliin varmoin ottein, mutta ei kuitenkaan tiukasti puristaen vaan lempeästi. Pidä toisella kädellä etujalkojen takaa kiinni ja toisella kädellä tue pentua pepun alta. Muista, että voit tulla aina meille piipahtamaan ja kysymään neuvoja kissanpennun käsittelyssä – henkilökunnalle pentujen näkeminen on aina päivän kohokohta.

Myös vastuullinen kasvattaja neuvoo mielellään pennun käsittelyssä. Pentujen käsittelyyn tottumattomien henkilöiden ja pienten lasten ei tule antaa nostaa pentua korkealle, koska pentu voi ruveta äkisti rimpuilemaan ja saada vakavia vammoja tipahtaessaan. Vaikka kissat tunnetusti tippuvat usein jaloilleen, ei sylikorkeudelta tippuvalla kissalla yleensä ole tarpeeksi aikaa kääntyä ilmassa turvalliseen asentoon.

Kissanpentu ja leikkikissapentu leikkii

Etenkin sisäkissat tarvitsevat runsaasti stimulaatiota ja leikkiä, varsinkin nuorella iällä. Ilman riittävää tekemistä kissa helposti pitkästyy, mikä saattaa ilmetä häiriökäyttäytymisenä ja jopa terveysongelmina. Useimmat kissat nauttivat vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa, ja yhdessä leikkiminen onkin hyvä tapa kehittää keskinäistä suhdettanne. 

Kissaa voi leikittää muun muassa seuraavasti:

  • Huiskalelulla tai lelua heittelemällä
  • Opettamalla kissalle temppuja esimerkiksi naksuttimen ja namien avulla.
  • Kissa voi myös leikkiä itsekseen esimerkiksi paperipallojen ja leluhiirten kanssa.
  • Hajuärsykkeenä voi tarjota kissanminttua, jonka tuoksun useimmat kissat kokevat vastustamattomana.

Lelujen säännöllinen kierrättäminen auttaa pitämään kissan mielenkiintoa yllä leikkiin.

Pienen kissanpennun leikittäminen omalla kädellä tai jalalla voi olla houkuttelevaa, mutta tämän leikkityylin opettaminen kääntyy itseään vastaan viimeistään kissan koon ja hampaiden kasvaessa. Leikittäjän turvallisuuden kannalta onkin järkevää jättää opettamatta kissalle leikit, joissa se raapii, puree tai potkii ihmistä.

Kissanpennun jokapäiväinen hoito

Kissanpentu tarkkailee

Kissanpentu on hyvä totuttaa käsittelyyn, kuten hampaiden ja korvien tarkistukseen, kynsien leikkaukseen ja harjaukseen mahdollisimman nuorena. Kiinnitä päivittäin huomiota ainakin seuraaviin asioihin:

  • Korvissa ei tulisi olla eritettä tai punoitusta
  • Turkin tulee olla puhdas eikä kissan tulisi raapia itseään huomattavan paljon
  • Silmien tulee olla puhtaat ja kirkkaat, kirkasta tai värillistä silmävuotoa ei tulisi olla
  • Nenävuotoa ei pitäisi näkyä
  • Hännänalusen tulee olla puhdas
  • Jos pentu vaikuttaa apaattiselta ja väsyneeltä se ei välttämättä ole terve
  • Kissa ei saa olla päivää syömättä

Kissan jokapäiväisen turkinhoidon tarpeeseen vaikuttavat muun muassa sen turkin pituus, rotu, terveydentila ja ikä. Useimmat lyhytkarvaiset kissat pystyvät pitämään turkkinsa siistinä ilman ihmisen apua. Pidemmän ja paksumman turkin omaavat rodut kuten persialaiset kuitenkin vaativat säännöllistä harjaamista, jotta niiden turkki pysyisi hyvässä kunnossa. Karvattomat rodut puolestaan saattavat vaatia säännöllistä kylvettämistä iho-ongelmien välttämiseksi.

Suurin osa kissoista puhdistaa itse silmänsä turkkinsa pesemisen yhteydessä. Joillakin kissoilla kyynelerite voi kallonmallin vuoksi kuitenkin valua silmien alle tahraten turkin ja kastellen alueen ihon. Tällöin kissaa voi auttaa puhdistamalla alue esimerkiksi puhtaalla vedellä tai silmähuuhteella kostutetulla pumpulitaitoksella varoen koskemasta itse silmään. Samoin voidaan korviin kertyvää vaikkua puhdistaa korvista hellävaraisen korvahuuhteen avulla. Jos kissa kuitenkin rapsuttelee korviaan paljon tai ne punoittavat, on ennen korvien puhdistusta syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.

Kissanpennun ruokinta

kissanpentu syö

Toisin kuin koirat ja ihmiset, kissat ovat ehdottomia lihansyöjiä. Tämä tarkoittaa, että niiden ruuansulatuselimistö ja elintoiminnot ovat sopeutuneet lihapohjaiseen ruokavalioon.  On tärkeää muistaa, että tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kissa tarvitsisi vain puhdasta lihaa – luonnossa villit kissat syövät koko saaliseläimen (lihan, elimet ja luut).

Luonnossa liikkuvat kissat ovat yksinäisiä saalistajia, jotka saalistavat pieniä nisäkkäitä ja lintuja. Koska keskimääräinen hiiri sisältää n. 30 kcal, tulee kissan napata päivässä noin kymmenen hiirtä täyttääkseen energiantarpeensa. Tämän takia kissan elimistö on sopeutunut useisiin pieniin aterioihin päivän ja yön aikana. Kotioloissa ruokintarytmiä kuitenkin rajoittaa käytäntö ja ihmisten aikataulut – usein aikuinen kissa saa pari suurempaa ateriaa päivässä ja pentu kolme tai neljä pienempää ateriaa. Väliaikoina voidaan pitää esimerkiksi kuivanappulaa tarjolla.

Kissat tarvitsevat ruokavaliostaan koiria ja ihmistä enemmän proteiinia. Ne myös tarvitsevat joitakin tiettyjä aminohappoja ruokavaliossaan – tauriinia, arginiinia, metioniinia ja kysteiiniä. Näitä aminohappoja ei ole kasvipohjaisessa ruokavaliossa. Monet eläimet pystyvät ihmisten tapaan valmistamaan näitä aminohappoja muista ruokavaliosta saaduista aminohapoista, mutta kissoilla tätä kykyä ei ole. Edellä mainittujen aminohappojen puute kissan ruokavaliossa johtaa lopulta sen kuolemaan.

Ruuan rasvat ovat hyvä energianlähde mutta myös tärkeitä rasvaliukoisten vitamiinien (A,D ja E) sekä EFA l. välttämättömien rasvahappojen saannin kannalta. Se myös lisää ruuan maittavuutta. Kissa ei pysty ihmisten ja koirien tapaan muuntamaan kasvisravintopohjaisia EFA-rasvahappoja elimistössä käyttökelpoiseen muotoon.

Kissoilla on rajallinen kyky hyödyntää ravinnon hiilihydraatteja, koska niiden luontaisessa ravinnossa, lihassa, niitä on suhteellisen vähän. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö hiilihydraatteja tulisi tarjota lainkaan. Kissanpentuja lukuun ottamatta kissoilla on yleensä suolistossaan vain vähän laktaasia eli entsyymiä, jota tarvitaan maidon laktoosin pilkkomiseen. Tästä syystä aikuiselle kissalle ei tulisi juottaa suuria määriä tavallista maitoa, koska tästä voi seurata ripuli.

Kaupallista kissanruokaa eli märkä- ja kuivamuonaa valittaessa on hyvä kiinnittää huomiota, onko kyseessä ns. täydentävä ravinto vai täysravinto. Täysravinto on tasapainotettu kissan tarvitsemien ravintoaineiden suhteen, täydentävä ravinto puolestaan nimensä mukaisesti vain täydentää ruokavaliota eli sitä ei tulisi syöttää ainoana ruokana. Kissalle ei koskaan tulisi syöttää koiranruokaa.

Myös muuta kuin kaupallista ruokaa voi syöttää, varsinkin täydentävänä ravintona. Mikäli haluaa syöttää kissaansa vain ns. itse tehdyllä ruokavaliolla, aiheeseen tulee etukäteen tutustua tarkoin, jotta tietää mitä tekee.

Lue lisää kissan ruokinnasta.

Kissanpennun rokotukset

Kissanpennulle tulee antaa rokotukset tarttuvien tautien välttämiseksi. Tehosterokotteita annetaan kissan aikuisiällä säännöllisin väliajoin.  Rokotuskäynnillä kissalle tehdään myös terveystarkastus, jossa mm. tutkitaan silmät, korvat, limakalvot ja hampaat, imusolmukkeet, kuunnellaan sydän ja keuhkot sekä tunnustellaan vatsaontelo muutosten varalta.   

Nykyisin käytössä olevat rokotteet ovat hyvin siedettyjä, turvallisia ja tehokkaita. Tavallisimpia haittavaikutuksia rokotuksen jälkeen ovat pistokohtaan pieni patti ja kuumeilu parin päivän ajan. Patti häviää pistokohdasta yleensä itsestään muutamassa vuorokaudessa. Vakavampana reaktiona rokotuksen jälkeen eläin voi saada ns. anafylaksian eli vakavan, nopeasti ilmaantuvan allergisen reaktion. Tavallisimmin anafylaktinen reaktio ilmaantuu 15 minuutin sisällä rokotuksesta, minkä vuoksi sen aikaa olisi hyvä odotella eläinlääkärin vastaanotolla rokotusten jälkeen.

Erittäin harvinaisena haittavaikutuksena kissoilla saattaa ilmetä rokotuskohdassa ns. injektiopaikan sarkooma eli nahan alle annetun pistoksen aiheuttama kasvain. Tätä haittavaikutusta onneksi esiintyy vain äärimmäisen harvoin. Vakavia reaktioita on kuitenkin turha pelätä etukäteen, koska ne ovat hyvin harvinaisia ja hoitovaste on hyvä.

Kissojen perusrokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet kissaruttoa, kissaflunssia (herpes- ja calicivirus) sekä raivotautia vastaan. Kissanpennut suositellaan rokotettavan kissaruttoa ja kissaflunssia vastaan 12 ja 16 viikon iässä. Tehosterokotus annetaan vuoden ikäisenä ja sen jälkeen 1 – 3 vuoden välein riippuen käytetystä rokotteesta. Rokotussuoja on erityisen tärkeää pitää voimassa ulkoilevilla kissoilla ja sellaisilla kissoilla, joilla on runsaasti kontakteja muihin kissoihin esimerkiksi näyttelytoiminnan kautta. Raivotautirokotus annetaan 16 viikon iässä, vuoden ikäisenä ja sen jälkeen 3 vuoden välein.

Lisäksi kissoille on saatavilla yhdistelmärokotteita, joissa on suoja mm. leukemiavirusta ja klamydiaa vastaan, mutta näitä käytetään pääasiassa jalostuskissoilla tai isoissa kissaloissa. Usein rotukissat saavat kasvattajalla rokotukset 8- ja 12 viikon iässä. Koska 12-viikkoisella pennulla emältä saadut vasta-aineet voivat kuitenkin estää hyvän rokotussuojan muodostumista, on näilläkin pennuilla kolmas tehosterokotus 16 viikon iässä suositeltava. 

Kissanpennun loishäädöt

Ennen kissanpennun kotiin saapumista on hyvä huolehtia jo valmiiksi samassa taloudessa asuvien tai vierailevien kissojen ja koirien loishäädöstä ja rokotuksista. Aikuisen sisäkissan sisäloishäädön tulisi perustua ulostetutkimukseen. Ulostetutkimuksessa saadaan selville mikä loinen on kyseessä, ja kissa voidaan lääkitä oikealla lääkkeellä. Tutkituttamalla ulosteet vältytään turhalta lääkitsemiseltä ja lääkeresistenssin kehittymiseltä. Vaikka ulostenäytettä ei olisi tutkittu, tulisi aikuiset lemmikit loishäätölääkitä ennen rokotuksia.

Aikuisella vapaasti ulkoilevalla kissalla tartuntapaine saaliseläinten kautta on paljon sisäkissoja suurempi, ja näille voidaan loishäätö antaa suolinkaisiin ja heisimatoon tehoavalla valmisteella esimerkiksi n. 4 kertaa vuodessa. Jos perheessä on immuunipuutoksesta kärsiviä ihmisiä, voidaan loishäätö antaa jopa kuukausittain.

Kissanpennut madotetaan ennen rokotuksia ilman ulostenäytteen tutkimista noin 1-2 viikkoa ennen kumpaakin pentuajan rokotusta. Kissanpentujen loishäätö on tärkeää, koska ne voivat saada suolinkaistartunnan emoltaan maidon mukana. Tämän takia suositeltavaa on, että pentu on loishäätölääkitty suolinkaisiin tehoavalla loishäätövalmisteella 2 viikon välein 3 viikon ikäisestä alkaen aina vieroitukseen asti, ja tämän lisäksi 1- 2 viikkoa ennen kumpaakin pentuiän rokotusta.

Lue lisää kissan madotuksesta.

Kissan maitohampaiden vaihtuminen ja hampaiden hoito

Kissanpennulla on 26 ”maitohammasta”. Ensimmäiset hampaat puhkeavat pennun ollessa noin kahden viikon ikäinen. Noin kuuden kuukauden ikään mennessä pentuhampaat ovat vaihtuneet 30 pysyvään hampaaseen. Hampaiden vaihtuessa kissanpentu saattaa pyrkiä pureskelemaan esineitä ja myös sellaisia asioita, joihin sen ei tarvitsisi hampaitaan upottaa.

Kissanpentu kannattaa jo nuorena opettaa siihen, että sen suuhun katsotaan. Kissoilla ilmenee ientulehdusta ja kertyy hammaskiveä siinä missä ihmisillä ja koirillakin. Myös kissan hampaita voi harjata, vaikka harvempi valitettavasti vielä niin tekee. Tähän on saatavilla pieniä sormeen kiinnitettäviä harjoja, ja myös esimerkiksi vauvan hammasharjaa voi käyttää. Käytä kissalle tarkoitettua, maustettua hammastahnaa – älä koskaan käytä ihmisten hammastahnaa kissallesi, koska se sisältää kissalle vaarallisia ainesosia! Kissoilla esiintyy välillä myös kivuliaita hampaiden syöpymämuutoksia, joiden syyt ovat moninaiset.

Lue lisää kissojen hammassairauksista!

Kissanpennun kastrointi ja sterilointi

Kissan sterilointi ja kastraatio ovat tärkeitä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat sekä kissan että omistajien elämään. Kun kissa on otettu ainoastaan perheen lemmikiksi eikä sitä aiota käyttää esimerkiksi jalostukseen, on se hyvä leikkauttaa, koska kissan sukukypsyyteen liittyvä käytös voi haitata rauhaisaa yhteiseloa perheessä. Sukukypsyyteen liittyviä, epätoivottuja muutoksia kissan käytöksessä voivat olla muun muassa lisääntynyt mouruaminen, merkkailu, ulos karkailu, ja kissojen välinen aggressio.

Ulkoilevat leikkaamattomat poikakissat kulkevat huomattavasti leikattuja kissoja laajemmalla alueella. Leikkaamattomat kissat myös tappelevat todennäköisemmin, mikä tappeluvammojen lisäksi voi johtaa epätoivottujen sairauksien (FIV, FeLV) leviämiseen. Kastraatio vähentää yleensä kollin virtsanmerkkailua, ja virtsan väkevä ominaistuoksu vähenee. 

Naaraskissoilla leikkauttaminen vähentää nisäkasvainten sekä kohdun ja munasarjojen sairauksien riskiä. Kissojen leikkauttaminen myös ennaltaehkäisee ei-toivottujen pentueiden syntymistä.

Naaraskissa tulee sukukypsäksi yleensä alle puolivuotiaana, mahdollisesti jo 4 kuukauden iässä, ja voi tämän jälkeen olla kiimassa noin 2 – 3 viikon välein. Rokotusten, uuteen kotiin muuttamisen ja steriloinnin väliin on hyvä jättää aikaa, jotta kissa ei stressaannu liikaa, ja stressistä aiheutuvat terveysongelmat voidaan välttää. Penturokotusten antaman rokotesuojan on hyvä olla täydellinen ennen kissan leikkauttamista.

Aikaisemmin sterilaatiota on perinteisesti suositeltu noin 6 kuukauden iässä, mutta suositellulle leikkausajankohdalle ei ole ollut tieteellistä näyttöä. Naaraskissan sterilaatio on hyvää tehdä ennen kuuden kuukauden ikää, koska tämän on tutkimuksissa todettu vähentävän maitorauhaskasvainten riskiä jopa 91 %. Kollipennun kastraatio suositellaan tehtäväksi noin neljän kuukauden ikäiselle pennulle ennen sukukypsyyttä.

Lue lisää kissan sterilaatiosta ja kastraatiosta!

Kissanpennun vakuutukset

Kissanpentujen hankintahinta ei yleensä ole suuri, mutta jo hankintavaiheessa kannattaa muistaa varautua lemmikin sairaanhoidon, kuten myös muun hoidon, kustannuksiin jollain tavoin.  Nykyään on yleistä hankkia kissanpennulle vakuutus, joka kattaa yllättäviä eläinlääkärikuluja. Esimerkiksi tapaturman sattuessa eläinlääkärikulut voivat nousta tuhansiin euroihin. Kissavakuutuksen voi ottaa niin maatiais- kuin rotukissallekin.

Omaeläinklinikalla on useimpien vakuutusyhtiöiden kanssa suorakorvausmenettely, joka tarkoittaa, että me laskutamme vakuutusyhtiötä suoraan ja sinulle jää maksettavaksi ainoastaan omavastuuosuus.

Jos et ole hankkinut vakuutusta, niin eläinlääkärikuluihin voi hakea myös rahoitusta eläinlääkäriasemalta.

Milloin kissanpennun kanssa eläinlääkäriin?

Kissat tarvitsevat lääkärikäyntejä siinä missä ihmisetkin. Saaliseläimenä kissa on mestari piilottamaan kipuaan, joten sen oireita voi joskus olla hankala tulkita.

  • Muutokset käyttäytymisestä voivat kertoa kivusta (esim. omiin oloihin vetäytyminen, liikkumishaluttomuus, rauhattomuus, aggressiivisuus, jatkuva nuoleminen, jatkuva paikan vaihtaminen yöllä, syömättömyys jne). Oli muutos käyttäytymisessä millaista tahansa ota huomioon sairauden mahdollisuus.
  • Etenkin vetäytyminen ja syömättömyys ovat kissalla yleisiä sairauden merkkejä. Kissan ei tule olla syömättä yli vuorokautta
  • Yhtään pintahaavaa syvemmät haavat vaativat eläinlääkärikäynnin ja mahdollisen tikkaamisen
  • Mikäli kissanpentu oksentaa ja ripuloi, ja sen yleisvointi on vaisu, tulee ottaa yhteyttä eläinlääkäriin
  • Iho-oireiden, kuten kutinan ja ihottumien syy on aina hyvä selvittää
  • Kissalla kuume alkaa lämmön noustessa yli 39,3 astetta. Tällöin on aina syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin
  • Virtsaamisen muutokset, kuten virtsaaminen vääriin paikkoihin, tuloksettomat virtsaamisyritykset tai normaalia pienemmät pissat voivat kertoa virtsateiden sairauksista, ja tilanne tulisi aina tarkistaa eläinlääkärissä
  • Nuha, yskä ja silmävuoto ovat kissoilla yleisten flunssasairauksien merkkejä. Oireet on aina hyvä tutkituttaa eläinlääkärillä. Kissojen flunssat ovat useimmiten tarttuvia.

Kannattaa mieluummin olla herkästi yhteydessä eläinlääkäriin hoidontarpeen arvioimiseksi, kuin jäädä odottelemaan oireiden pahenemista.

Lähteitä:

Samankaltaisia artikkeleita

Kissa sohvalla, taustalla jouluvaloja
Joulu kissan kanssa

Haluatko tehdä joulusta hieman erityisen myös kissallesi? Paras joululahja kissalle on, että se pääsee tekemään kissamaisia asioita ja viettämään tavallista enemmän aikaa yhdessä sille rakkaiden

Lue lisää »
Koira leikkii vedellä puutarhassa
Ehkäise koiran lämpöhalvaus

Koiran lämpöhalvaus on hengenvaarallinen tila, josta voi aiheutua vakavia vaurioita sisäelimiin. Siksi koira on erityisen tärkeää pitää viileänä kesällä. Lämpöhalvauksen oireita ovat voimakas läähätys, kuolaaminen,

Lue lisää »
Raidallinen kissa haistelee takapihalla kukkaa
Kissalle myrkylliset ulkokasvit

Monet puutarhoissa, pihoilla ja parvekkeilla yleiset kukat ja kasvit ovat lemmikeille myrkyllisiä. Innokkaan viherpeukalon kannattaakin kiinnittää huomiota kasvien valintaan, jos perheessä on kissa. Uteliaat kissat

Lue lisää »

Varaa aika

Kaikki aikamme eivät ole varattavissa nettiajanvarauksessa. Soita meille, jos et löydä etsimääsi käyntisyytä tai jos käynnille on useita syitä. Näin saamme varattua lemmikillesi sopivan ajan.