Kissa juomassa hanasta

Kissan diabetes – mistä sairauden tunnistaa?

Mikä diabetes on?

Diabetes mellitus eli sokeritauti on elimistön sokeriaineenvaihduntaan vaikuttava sairaus, joka johtuu haiman tuottaman insuliinihormonin puutoksesta. Insuliinihormoni vastaa sokerin eli glukoosimolekyylien siirtymisestä soluihin. Glukoosimolekyylit taas ovat solujen ”polttoainetta” eli energiaa. Kissoilla diabetes muistuttaa tavallisimmin ihmisten tyyppi II:n diabetesta, jossa haima tuottaa vielä insuliinia, mutta liian vähän, tai insuliinin teho on riittämätön.  

Kissa voi sairastua diabetekseen missä iässä tahansa, mutta useimmiten sairastuneet kissat ovat yli 9-vuotiaita. Ylipaino ja vähäinen liikunta ovat kissoilla merkittäviä sairastumisen riskitekijöitä. Kaikki kissarodut voivat sairastua, mutta burmakissoilla on todettu perinnöllinen alttius diabetekselle. Kollit sairastuvat naaraita useammin.  

Koirista poiketen kissojen diabetes on usein ns. transient-tyyppiä, mikä tarkoittaa sitä, että sairauden vakavuus vaihtelee.  

Kissan diabeteksen oireet  

Kissan diabeteksen oireet voivat kehittyä hyvin hitaasti ja olla lieviä. 

  • Diabetesta on kuitenkin syytä epäillä, jos kissa alkaa juomaan ja virtsaamaan normaalia enemmän tai kissan ruokahalu lisääntyy, mutta tästä huolimatta se laihtuu.
  • Diabeteksen oireita ovat myös käytösmuutokset kuten apaattisuus, vetäytyminen omiin oloihin ja turkinhoidon vähentäminen. 
  • Myös takajalkojen heikkous ja asentomuutos voivat kertoa diabeteksesta.  

Joskus kissojen oireilua on hankala huomata, etenkin jos taloudessa on useampi kissa tai kyseessä on ulkoileva lemmikki. Diabetes voidaankin todeta myös normaalin terveystarkastuksen yhteydessä toteutettavien laboratoriotutkimusten perusteella.  

Hoitamaton tai huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes voi johtaa diabeettiseen ketoasidoosiin, joka on hengenvaarallinen tila, joka vaatii pikaista hoitoa. Diabeettisen ketoasidoosin oireita ovat voimattomuus, syömättömyys, oksentaminen ja lopulta jopa tajunnan tason laskeminen. 

Kissan diabeteksen toteaminen 

Diabetes todetaan oireiden, veren korkean glukoositason ja virtsassa olevan glukoosin perusteella. On kuitenkin muistettava, että myös stressi nostaa kissojen veren glukoosipitoisuutta, joten yksittäisen viitearvoja korkeamman glukoosiarvon perusteella diabetesdiagnoosia ei voi tehdä.  Kissoilta tutkitaankin usein myös veren fruktosamiinipitoisuus, joka kertoo veren sokeripitoisuudesta pidemmältä ajalta.  Vaihtoehtoisesti diabetesdiagnoosi voidaan pyrkiä varmistamaan tutkimalla virtsan glukoosipitoisuutta kotioloissa, jossa stressitekijät ovat eläinlääkärin vastaanottoa vähäisempiä.  

Kissan diabeteksen hoito 

Suurin osa diabetesta sairastavista kissoista vaatii insuliinilääkitystä etenkin alkuun. Insuliinivalmisteita on monenlaisia, ja eläinlääkäri määrää niistä kullekin potilaalle parhaiten sopivan vaihtoehdon. Valmisteet annetaan pistoksena nahan alle kaksi kertaa päivässä. Pistoksen antaminen onnistuu yleensä hyvin myös omistajalta kotona huolellisen opastuksen jälkeen. Useimmiten insuliini annostellaan ns. insuliinikynällä, jonka avulla oikean annoksen säätö ja antaminen on helppoa. 

Joissain tapauksissa kissoille voidaan käyttää insuliinipistosten sijaan suun kautta annettavia diabeteslääkkeitä. Lääkkeet lisäävät elimistön omaa insuliinituotantoa, lisäävät kudosten herkkyyttä insuliinille ja vähentävät glukoosin imeytymistä ruoansulatuskanavasta.  

Oikeanlainen ruokinta on tärkeä osa diabeteksen hoitoa. Ruoan tulee olla runsasproteiinista, mutta sisältää vähän hiilihydraatteja, ja sitä tulee tarjota vapaasti. Ylipainoiset kissat tulee laihduttaa normaalipainoisiksi. Laihduttamiseen voidaan käyttää tarkoitukseen suunniteltuja erikoisruokia.  

Seuranta eläinlääkärissä ja kotona 

Insuliinilääkityksen annostuksen saaminen kohdilleen vaatii etenkin alussa useamman eläinlääkärikäynnin. Lääkityksen aloituksen jälkeen ensimmäinen kontrollikäynti on usein noin viikon kuluttua, ja oikean lääkitysannoksen löytymiseen saattaa mennä useampi viikko. Oikean lääkitysannoksen löytämisen jälkeen kontrollikäyntejä suositellaan noin 3-6 kk välein. On erittäin tärkeää, että insuliiniannosta muutetaan vain eläinlääkärin ohjeen mukaan.  

Jos kissalle aloitetaan insuliinipistosten sijaan tablettilääkitys, on sen toimivuus todettava 4-6 viikossa. Jos tablettilääkityksen ei todeta tehoavan, on insuliinipistosten aloittaminen välttämätöntä.   

Kotona kissan yleisvointia, juomista ja virtsaamista tulee seurata tarkkaan. Myös painoa on hyvä seurata. Lisäksi elimistön glukoositasapainoa voidaan seurata kotona virtsan glukoosipitoisuutta tutkimalla. 

Liian korkea insuliiniannos voi johtaa hypoglykemiaan eli liian matalaan veren glukoosipitoisuuteen, joka on potentiaalisesti vaarallinen tila. Kissoilla hypoglykemian oireet voivat olla hyvin huomaamattomat, mutta sen mahdollisuus on syytä pitää mielessä, jos kissa on normaalia vaisumpi tai nukkuu normaalia enemmän.  

Kissan diabeteksen ennuste 

Diabetekseen sairastuneet kissat voivat hyvällä hoidolla elää useita vuosia diagnoosin saamisen jälkeen. Joissain tapauksissa kissojen insuliinilääkitys voidaan jopa lopettaa ajan mittaan, sillä kissojen insuliinituotanto saattaa elpyä.  Tämä vaatii kuitenkin sen, että oikeanlainen hoito aloitetaan pian sairauden puhkeamisen jälkeen.  

JAA ARTIKKELI

Share on facebook
Share on twitter
Share on email

UUSIMMAT ARTIKKELIMME:

Koira ja lelu

Koiran valeraskaus iski, mitä tehdä?

Valeraskaus on melko yleinen steriloimattomien narttujen vaiva. Joillakin koiraroduilla sitä esiintyy kirjallisuuden mukaan jopa 50 – 75 %:lla (mm. afgaaninvinttikoira, beagle, bokseri, mäyräkoira). Valeraskauden aikana narttu käyttäytyy kuin olisi tiine, mikä voi

Lue lisää »
Koiran takajalat

Koiran nivelrikon oireet ja hoito

Nivelrikko on yleisesti tavattu krooninen sairaus, jota esiintyy useimmiten suurikokoisilla koirilla, mutta voi vaivata koiraa iästä tai koosta riippumatta.  Normaalissa nivelessä nivelrusto toimii ikään kuin

Lue lisää »
Koira makaa ulkona

Koiran juoksut ja progesteroni

Koiran puberteetti  Nuoren koiran ensimmäisten juoksujen alkamisajankohdassa on suurta vaihtelua. Tyypillisesti ensimmäinen juoksu alkaa 6-14 kk:n ikäisenä. Joillakin yksilöillä ensimmäiset juoksut voivat tulla jopa vasta 2-2,5 vuoden iässä.    Ensimmäisten juoksujen aikaan

Lue lisää »