Kesän vaarat

Kesällä on mukavaa, kun on aikaa puuhastella lemmikin kanssa ja ilmat ovat ulkoilulle suotuisampia. Valitettavasti kesä on kiireistä aikaa myös eläinlääkäreille.

Ampiaisenpisto

Ampiaisenpistot eivät yleensä ole vaarallisia, mutta voivat aiheuttaa kivuliaan turvotuksen. Ensiapuna turvotuksen laskemiseen voi antaa kyytabletteja, 1 tabletti / 10 kg. Tarvittaessa annoksen voi uusia muutaman tunnin kuluttua. Myös alueen kylmääminen saattaa helpottaa turvotusta ja kipua. Huom! Kylmäpakkausta ei saa laittaa suoraan ihoa vasten, vaan esimerkiksi ohut pyyhe väliin. Jos pisto on tullut kuonon tai kurkun alueelle tai pistoja on runsaasti, ja turvotus uhkaa esimerkiksi hengityksen sujuvuutta, on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin.

Kyynpurema

Kyynpureman hoidossa hoito on oireenmukainen. Jos oireita ei ole, voi tilannetta seurailla kotona. Puremasta tulee ensioireena yleensä voimakas ja kivulias turvotus. Kyytablettien antoa ei suositella, sillä niissä oleva kortisoni rasittaa munuaisia, joita kyynmyrkkykin saattaa vaurioittaa. Kyytabletteja suositellaan annettavaksi vain, jos purema on kaulan tai suun alueella ja turvotus uhkaa hengityksen sujuvuutta (1 tabletti / 10 kg). Jos purema tulee esimerkiksi metsässä, on lemmikki mahdollisuuksien mukaan kannettava pois sieltä. Myrkkyä ei tule yrittää imeä pois ja eläimen liikkumista on vältettävä. Pureman jälkeen on suositeltavaa olla mahdollisimman pian yhteydessä eläinlääkäriin.

Lämpöhalvaus

Lemmikki saa lämpimällä säällä ihmistä helpommin lämpöhalvauksen, sillä lemmikit eivät juuri pysty hikoilemaan. Lemmikki ei myöskään välttämättä osaa itse hakeutua varjoon, vaikka sillä olisi liian kuuma. Lemmikkiä ei tulisi jättää lämpimällä säällä autoon, edes varjoon, sillä lämpötila autossa nousee nopeasti eikä ikkunoiden auki pitäminen juurikaan viilennä autoa. Ulkona olevalle lemmikille tulisi aina olla tarjolla mahdollisuus mennä varjoon ja juoda vettä. Lenkillekin on hyvä ottaa juotavaa mukaan myös lemmikille.
Kissan ja koiran normaali ruumiinlämpö peräsuolesta mitattuna on n. 38-39 astetta. Jos lämpö nousee yli 39,5, on syytä aloittaa jäähdyttely. Eläin viedään viileisiin sisätiloihin tai varjoon. Sitä voi suihkutella viileällä (ei kylmällä) vedellä tai kietoa sen ympärille märkiä pyyhkeitä, jotka vaihdetaan riittävän usein. Lisäksi tarjotaan viileää juotavaa. Kun lämpö on laskenut 39 asteeseen, viilentäminen lopetetaan. Ensiavun jälkeen on hyvä olla yhteydessä eläinlääkäriin, etenkin, jos lämpö on ollut yli 40 astetta.

Sinilevä

Kuten ihmisten, myös lemmikkien tulee välttää uimista sinilevän saastuttamissa vesistöissä. Lemmikkiä ei tule myöskään päästää juomaan sinilevällä saastunutta vettä. Pahimmassa tapauksessa lemmikki voi kuolla sinilevämyrkytykseen.
Jos lemmikki pääsee kuitenkin uimaan veteen, jossa on sinilevää, ensiapuna huuhdellaan turkki ja iho huolellisesti vesijohtovedellä. Nuoleminen tulee estää, ettei myrkkyjä pääse nuolemisen mukana elimistöön. Sinilevämyrkytyksen ensioireita ovat muun muassa oksentelu, tärinä, mahdollisesti neurologiset oireet. Jos epäilet sinilevämyrkytystä, ole mahdollisimman pian yhteydessä eläinlääkäriin.

Punkit

Punkin purema itsessään on yleensä melko harmiton, mutta pureman kautta punkki voi levittää lemmikkiin erilaisia tauteja. Turkin tarkastus punkkien varalta on hyvä suorittaa joka ilta. Punkit poistetaan ihosta esimerkiksi punkkipihdeillä (eläinlääkäreiltä ja apteekeista voi ostaa erilaisia apuvälineitä punkin poistoon). Punkkia ei tule poistaa sormin eikä sitä pidä yrittää tukehduttaa esimerkiksi rasvalla (tällöin punkki yleensä oksentaa mahdolliset taudinaiheuttajat lemmikkiin). Poistokohdan voi desinfioida kirvelemättömällä desinfiointiaineella. Jos punkin kärsä jää ihoon, sitä ei tule yrittää kaivella ulos, se tulee sieltä kyllä itsestään myöhemmin. Jos poistokohta alkaa tulehtua (punoittaa ja turvottaa voimakkaasti, märkii), on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin. Lemmikeille on olemassa erilaisia punkkeja karkottavia ja tappavia lääkkeitä. Eläinlääkäriltäsi saat apua omalle lemmikillesi parhaan tuotteen valintaan.

Veneily

Kuten ihmisen, myös lemmikin tulisi veneillessä käyttää pelastusliivejä. Lemmikki putoaa helposti veneestä veteen, ja hukkumisilta sekä pahemmilta paniikkitilanteilta välttyy helpoiten pelastusliivien avulla.

Haavat ja muut onnettomuudet

Kesällä maastossa saattaa olla esimerkiksi lasinsiruja tai teräviä kiviä, jotka saattavat aiheuttaa haavoja tassuihin. Jos haava on pieni ja pinnallinen, sen hoidoksi riittää yleensä tarvittaessa karvojen ajelu, desinfiointi pari kertaa päivässä ja nuolemisen esto esimerkiksi kaulurilla. Jos haava on syvä tai näyttää siltä, että saattaisi vaatia ompeleita, on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin.
Kesäisin lemmikit saattavat helpommin päästä karkuun, jolloin on riskinä muun muassa auton alle jääminen. Myös ikkunoista tai parvekkeilta putoaminen on yleistä. Vastoin yleistä luuloa kissatkin saattavat pudota tai hypätä esimerkiksi parvekkeelta. Tämän vuoksi parvekkeella tulisi olla lasitus tai muuten estetty putoaminen, jos lemmikki ulkoilee siellä.
Mikäli eläimet liikkuvat vapaina tai tapahtumissa, joissa on paljon muita eläimiä, on myös tappeluiden riski suurempi. Pienet, pinnalliset puremahaavat voi hoitaa kotonakin yllä olevien ohjeiden mukaan. Jos haava on syvä, vaatii mahdollisesti ompeleita tai niitä on paljon, on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin. Joskus haavat saattavat myös vaatia antibioottikuurin, mutta se arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Kaikkiin haavoihin ei rutiinisti saa antibioottikuuria, vaan usein se aloitetaan vasta, jos haavat tulehtuvat.

Korvatulehdus ja ihottumat

Etenkin paksuturkkisten ja luppakorvaisten koirien riesana ovat kesällä iho- ja korvatulehdukset. Myös uiminen saattaa lisätä tulehdusten riskiä, jos iho ja korvat hautuvat kosteina. Ihotulehduksia voi yrittää ennaltaehkäistä pitämällä turkki kesäaikaan lyhyenä. Myös desinfioivista shampoista saattaa olla apua. Herkästi korvatulehduksia saavan koiran korvat kannattaa kesällä puhdistaa säännöllisesti korvanpuhdistusaineella.
Jos lemmikille tulee paikallinen, märkivä ihotulehdus (niin sanottu hotspot), voi kotihoitona alueelta ajaa karvat, desinfioida aluetta 2 kertaa päivässä ja käyttää kauluria nuolemisen estoon. Jos tulehdus on paha tai ei ala helpottaa kotihoidolla, on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin. Lievissä korvatulehduksissa voi kokeilla kotona puhdistaa korvia kerran päivässä runsaalla puhdistusaineella useamman päivän ajan. Jos tulehdus on paha tai ei helpota pelkällä puhdistuksella, on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin. Eläinsairaala Turun nettisivuilta www.elainsairaalaturku.fi löytyy ohjevideo korvien puhdistamisesta.

Sopimattomat syötävät

Kesällä grilliruoat ja muut herkut maistuvat myös monille lemmikeille. On kuitenkin muistettava, että monissa ruoissa on runsaasti suolaa ja rasvaa. Tällaisia herkkuja tulisi antaa lemmikille vain hyvin pieniä määriä. Herkkämahaisilla saattaa tulla ripulia ja pahoinvointia pienistäkin määristä. Ensiapuna voi antaa ilman reseptiä saatavia ravintolisiä, esimerkiksi Canikur. Ripulin ajaksi ruoka kannattaa muuttaa kevyeksi ja helposti sulavaksi, esimerkiksi keitettyä riisiä ja kanaa, pieniä annoksia monta kertaa päivässä. Kun vointi on normalisoitunut, paluu normaaliruokaan vähitellen muutaman päivän aikana. Myös vettä tulee olla tarjolla.
Ripulin ja oksentelun lisäksi herkuista voi seurata myös suolitukos. Tyypillisesti tukoksia aiheuttavat esimerkiksi grillikyljysten luut ja maissintähkät. Maissintähkiä ei ikinä saisi antaa lemmikille, sillä tähkä ei sula suolistossa vaan aiheuttaa sinne tukoksen. Suolitukoksen oireena on yleensä jatkuva oksentaminen, johon ei tehoa pahoinvoinninestolääke. Lisäksi voi olla, ettei ulostetta tule, tai tulee vain vähän vesiripulia. Maha on myös usein paineltaessa kipeä ja lemmikki yleisvoinniltaan vaisu. Suolitukosta epäiltäessä on syytä olla heti yhteydessä eläinlääkäriin.

Teksti: ELL Kristiina Suominen