Koiran kaihi ja kaihileikkaus

Etenevä harmaakaihi (katarakta) on koiralla yksi tavallisimmista näkökykyä uhkaavista silmäsairauksista.  Kaihileikkauksen avulla silmän näkökyky voidaan palauttaa ja estää etenevän kaihin silmään aiheuttamaa, kivuliasta värikalvontulehdusta ja siten parantaa koiran elämänlaatua.

Mahdollisimman hyvän leikkaustuloksen saavuttamiseksi on tärkeää, että kaihileikkaus tehdään ajoissa ennen kuin kaihi on edennyt täydelliseksi, kovaksi, ‘kypsäksi’ kaihiksi ja ennen kuin silmään on ehtinyt muodostua vakavia silmänsisäisiä komplikaatioita. 

Leikkaamaton silmä:

Koiran kaihi, leikkaamaton silmä

Leikattu silmä (päivä leikkauksen jälkeen):
Koiran kaihi, leikattu silmä

Harmaakaihi (katarakta) eli linssin samentuma

Harmaakaihissa silmän linssin samentumat aiheutuvat häiriöistä linssin ravinnon saannissa, energian tai valkuaisaineiden aineenvaihdunnassa tai osmoottisessa tasapainossa.

Kaihi luokitellaan sen:

Yli 7-vuotiailla, vanhenevilla koirilla linssin ydin alkaa tiivistyä ja muuttuu väriltään hiukan vaalean sinertäväksi (seniili nukleaariskleroosi), mutta tällöin linssi on kuitenkin edelleen läpinäkyvä. Tähän normaaliin vanhuusmuutokseen saattaa myös liittyä varsinaista vanhuuden kaihin aiheuttamaa samentumaa, joka kuitenkin hyvin harvoin koiran elämän aikana ehtii  edetä täydelliseksi ja silmän sokeuttavaksi kaihiksi.

Tavallisin koirien näkökykyä uhkaava kaihi on joko perinnöllinen tai sokeritaudin aiheuttama (diabeettinen) linssin samentuma.

Perinnöllistä kaihia (katarakta / linssin samentuma) esiintyy lukuisilla koiraroduilla, mutta on harvinainen kissoilla. Kataraktan katsotaan olevan perinnöllinen, jos mitään muuta selkeää syntysyytä kaihille ei todeta. Perinnöllinen kaihi on usein molempien silmien sairaus, mutta saattaa esiintyä vain myös yhdessä silmässä. Perinnöllinen (geneettinen) kaihi voi olla vähäinen, paikallinen linssin samentuma tai selvästi etenevä, näkökykyä heikentävä tai sokeuttava katarakta.

Sokeritaudin aiheuttama (diabeettinen) kaihi on koirilla erittäin yleinen, mutta kissoilla harvinaisempi. Tutkimuksessa (Beam et al. , 1999), jossa oli mukana 200 sokeritautiin sairastunutta koiraa todettiin, että 50%:lle koirista kehittyi kaihi 5- 6 kuukaudessa diagnoosista ja 75%:lle koirista vuoden sisällä diagnoosista.

Sokeritautipotilailla linssiin kohdistuvat aineenvaihdunnan muutokset ovat erittäin nopeita ja kaihi saattaa kehittyä täydelliseksi jo muutamien päivien tai viikkojen aikana.  Diabeettinen kaihi etenee ja ‘kypsyy’ poikkeuksellisen nopeasti, jolloin linssi turpoaa ja saattaa aiheuttaa linssikapselin repeämisen ja silmän vakavan sisäisen tulehdustilan (uveiitti) sekä altistaa silmän silmänpainetaudille (glaukooma). Siksi onkin erittäin tärkeää, että sokeritautidiagnoosin saaneen koiran silmät tutkittaisiin heti insuliinihoidon aloittamisen jälkeen kaihin varalta, jotta leikkaushoito voitaisiin tehdä ajoissa ennen vakavia silmänsisäisiä komplikaatioita.

Tyypillinen esimerkki tapaturmaisesta (traumaattisesta) kaihista on kissan kynnen raapaisusta aiheutunut koiranpennun silmän sarveiskalvon ja linssin etukapselin puhkaissut haava. Linssikapselin repeämä aiheuttaa silmään nopeasti vakavan silmän sisäisen tulehdustilan (uveiitti) ja hyvin nopeasti myös linssiin kaihisamentuman, joka edetessään sokeuttaa silmän. Tällaiset kissan kynnen raapaisun aiheuttamat silmän traumat vaativat mahdollisimman nopeaa hoitoa ja usein myös kaihileikkauksen.

Kaihileikkauksen esitutkimus

Sekä kaihileikauksen esitutkimus, että leikkauksen jälkeiset kontrollisilmätutkimukset vaativat silmäsairauksiin perehtyneen silmäeläinlääkärin erikoisosaamista.

Kaihileikkauksen esitutkimuksessa molemmat silmät tutkitaan kaikilta osin perusteellisesti. Tutkimuksessa  arvioidaan kaihin syntysyytä (esim. geneettinen, diabeettinen), edenneisyyttä, kaihileikkauksen tarvetta ja kiireellisyyttä, tarvittavaa leikkausmenetelmää, näkökyvyn ennustetta, mahdollisia muita silmäsairauksia (esim. PRA tai muut verkkokalvon sairaudet, verkkokalvon irtauma, linssiluksaatio, glaukooma, vakava-asteiset synnynnäiset PHTVL/PHPV- muutokset), jotka saattavat vaikuttaa leikkaustekniikan valintaan ja / tai leikkausennusteeseen.

Epäsuoran oftalmoskooppi- ja biomikroskooppitutkimuksen lisäksi mitataan silmien sisäinen paine (IOP) ja tarvittaessa tutkitaan silmien virtauskulmien suuaukot gonioskopiatutkimuksella mahdollisen silmänpainetautiriskin (glaukooma) arvioimiseksi. Jos linssien kaihisamentumat ovat täydelliset, tutkitaan silmät myös ultraäänitutkimuksella ja tarvittaessa silmien verkkokalvon näköhermosolujen toimintaa voidaan tutkia anestesiassa tehtävällä ERG-tutkimuksella.

Tarvittaessa todetun silmän sisäisen tulehdustilan (uveiitin) ja mahdollisen silmänpainetaudin (glaukooma) lääkehoito aloitetaan heti.

Tiettyjen perinnöllisten silmäsairauksien riskiä voidaan tarvittaessa arvioida myös geenitestien avulla.

Potilaan yleinen terveydentila tutkitaan. Kaikilta yli 8-vuotiailta leikkauspotilailta tutkitaan rutiinisti verinäytteistä tärkeimmät elinarvot mahdollisen anestesiariskin arvioimiseksi. Kaihileikkaukseen tultaessa potilaalla ei saa olla hammaskiveä, ientulehdusta, iho- tai hengitystietulehduksia. Hammashoito ja mahdollisten tulehdusten hoitaminen kuntoon tulee tehdä ajoissa ennen kaihileikkausta.

Viikkoa ennen kaihileikkausta silmiin aloitetaan silmän sisäistä tulehdustilaa (uveiitti) hoitava silmätippalääkitys.

Harmaakaihin leikkaushoito

Etenevän, näkökykyä uhkaavan ja / tai vakavaa sisäistä tulehdusreaktiota (uveiitti) silmään aiheuttavan kaihin hoito on leikkaushoito. Ainoastaan diabeettiseen kaihiin on kehitteillä lääkehoito, jolla sokeritaudin aiheuttaman kaihin etenemistä voidaan hidastaa.

Kaihileikkaus tehdään fakoemulsifikaatiomenetelmällä, jossa samentunut linssin sisältö hajotetaan ultraäänienergian avulla ja poistetaan imulla ja huuhtelulla. Linssin etukapseliin tehdyn reiän kautta tyhjään linssikapselipussiin asetetaan keinolinssi ja joissain tapauksissa myös ns. kapselijänniterengas linssikapselin stabiloimiseksi sekä jälkikaihin estämiseksi. Keinolinssi paitsi säilyttää silmän taittokyvyn hyvänä, myöskin estää osaltaan jälkikaihin syntyä. Kaikille leikkauspotilaille keinolinssi ei kuitenkaan sovellu ja sen asettamisesta päätetään aina potilas- ja leikkauskohtaisesti. Myöskin ilman keinolinssiä kaihileikkauksen tavoitteena on näkevä silmä, vaikka silmän taittokyky ei olekaan yhtä hyvä kuin keinolinssin kanssa.

Lääkityksestä ja kaikista jälkikaihia estävistä kirurgisista toimenpiteistä huolimatta jälkikaihia eli linssikapselien samentumaa muodostuu kaikille leikkauspotilaille aina jonkin verran.  Jälkikaihi ei kuitenkaan yleensä heikennä leikatun silmän näkökykyä.

Mahdollisimman hyvän leikkaustuloksen saavuttamiseksi on tärkeää, että kaihileikkaus tehdään ajoissa ennen kuin kaihi on edennyt täydelliseksi, kovaksi, ‘kypsäksi’ kaihiksi ja ennen kuin silmään on ehtinyt muodostua vakavia silmänsisäisiä komplikaatioita.  Tällöin kaihileikkauksen ennuste näkökyvyn palauttamiseksi on hyvä.

Kaihileikkauksen jälkihoito

Leikkauksen jälkeinen hoito ja kontrollisilmätutkimukset ovat erittäin tärkeä osa onnistunutta kaihileikkaushoitoa.

Leikkauksen jälkeen 3 viikon toipilasaikana pidetään päällä kauluria ja rajoitetaan liikunta ainoastaan ulkoiluun valjaisiin kiinnitettyyn taluttimeen kytkettynä, silmiin laitetaan useampia silmätippoja ja annetaan myös suun kautta lääkitystä. Silmätippalääkitystä lasketaan vähitellen, mutta useimmiten ylläpitolääkitykseksi jää tulehduskipulääkesilmätippa kerran pv:ssä.

Leikkauksen jälkeiset kontrollisilmätutkimukset ja silmien sisäisen paineen mittaukset tehdään 1 pv., 3 pv., 10 pv., 21 pv. leikkauksen jälkeen. Sen jälkeen 1 kk., 2-3 kk., 4-5 kk. kuluttua tapauskohtaisesti, sitten 6-12 kk:n välein.

 

Omaeläinklinikalla kaihileikkauksia tekee silmätarkastuseläinlääkäri Päivi Vanhapelto Omaeläinklinikka Vetsetissä Kirkkonummella.

 

Päivi Vanhapelto
ELL, Silmätarkastuseläinlääkäri
Omaeläinklinikka Vetset
Luostarinportti 2, 02400 Kirkkonummi
09-295 9000
vetset@omaelainklinikka.fi

www.omaelainklinikka.fi

Ajankohtaista

17 marras, 2019
Kennelyskä – köhimättä paras!
13 marras, 2019
Ravintoneuvonta: lemmikin ruokinta kuntoon
13 marras, 2019
Katariina Suuri potilaana
13 marras, 2019
Koiran äänipelko