Agility

Harrastus- ja työkoiran ruokinta kuntoon

Yleisesti ottaen koirilla, joiden kanssa harrastetaan aktiivisesti tai joita käytetään työtehtävissä, on korkeampi energiantarve kuin normaalilla kotikoiralla. Ihmiseen verrattuna koira suosii rasva-aineenvaihduntaa energiantuotantoon enemmän kuin hiilihydraattiaineenvaihduntaa. Raskasta työtä tekevä koira ottaakin noin 70-90 % tarvitsemastaan energiasta rasva-aineenvaihdunnasta. Koira on myös monia muita lajeja tehokkaampi hyödyntämään proteiineja energiantuotannossaan.

Panosta proteiinin ja rasvan määrään ja laatuun treenikaudella

Kun koiran kanssa harrastetaan kestävyyttä vaativaa lajia tai koiran työpäivät sisältävät normaalia koiranelämää raskaampaa liikuntaa, on ruokavaliossa tärkeää panostaa proteiinin ja rasvan määrään sekä laatuun. Tutkimuksissa on todettu korkeaproteiinisten ja korkearasvaisten ruokavalioiden parantavan rekikoirien kestävyyttä sekä vähentävän elimistön glykogeenivarastojen käyttöä. Näissä tutkimuksissa energiasta yli 30 % on tullut proteiinista tai yli 50 % on tullut rasvasta.

Samoin on todettu hiilihydraattipitoisella ruokavaliolla olevien rekikoirien jäykistyvän helpommin suorituksen aikana, kun taas runsaasti rasvaa ja proteiinia syövät koirat pärjäävät paremmin. Ruokavalion rasvapitoisuuden noston on myös huomattu parantavan maksimaalista hapenottokykyä, rasvojen hyväksikäyttöä sekä lihassolujen mitokondrioiden tilavuutta. Yleisesti ottaen rekikoiratutkimukset sopivat hyväksi malliksi mm. metsästys-, pelastus- ja paimenkoirille, mutta vaativat toki soveltamista harrastus- tai kilpalajikohtaisesti.

Koira tulee totuttaa ruokavalion korkeaan rasvamäärään rauhassa, jos se ei ole tottunut syömään korkearasvaista ruokaa. Rasvan määrää on siis hyvä ruveta nostamaan ruokavaliossa pikkuhiljaa noin kolme kuukautta ennen kovinta kisa- tai metsästyskautta. Näin vältetään mahdollinen rasvasta johtuva ripuli. Rasvan määrää ei tule kuitenkaan nostaa liian korkeaksi edes rankimmalla kisakaudella, sillä myös proteiini on tärkeässä roolissa urheilevalla koiralla. Silloin, jos alle 32 % energiasta tulee proteiineista, on riskinä, että rekikoirille kehittyy anemia, ja toisaalta suositellaan, että 30-40 % energiasta tulisi proteiineista, jotta ehkäistäisiin mahdollisia lihasvammoja.

Nopeissa pyrähdyksissä apuna hiilihydraatit

Jos koiran harrastus sisältää lähinnä nopeita lyhyenmatkan juoksupyrähdyksiä, kuten viehejuoksussa tai vinttikoirakisoissa, voi ollakin hyödyllistä lisätä ruokavalion hiilihydraattipitoisuutta. Tutkimuksissa on todettu korkeahiilihydraattisen ruokavalion vaikuttavan positiivisesti suoritukseen ja rata-aikoihin sprinttikoirilla. Tällöin ruoan energiasta 43 % tuli hiilihydraateista, 33 % rasvasta ja 24 % proteiineista. Toisaalta, hiilihydraattien ylittäessä tämän määrän, suorituskyky jälleen laskee, sillä rasvan määrä vähenee liikaa.

Koiran palautuminen suorituksen jälkeen

On tärkeää tarjota päivän suurin ruokamäärä vasta suorituksen jälkeen, jotta vältytään ruoansulatuskanavan oireilta. Pari tuntia ennen suoritusta voi tarjota pienen määrän ruokaa. Pitkäkestoinen ja rankka liikunta lisää aina vedentarvetta, ja onkin hyvä tarjota vettä riittävästi koiralle joko suorituksen aikana tai heti sen jälkeen. Myös ruoan nestepitoisuus vaikuttaa koiran vedentarpeeseen. Hyvin raskaan suorituksen jälkeen koiran palautumista voi edistää sekoittamalla maltodekstriiniä vähintään ½ litraan vettä noin 1,2-2,0 g / kg koiran painoa. Tämä tulisi juottaa koiralle puolen tunnin sisällä suorituksesta.

Kisakauden jälkeen oikea ruokinta ehkäisee koiran lihomista

Sitten kun koiralla ei ole enää kovin kisa-, treeni- tai työjakso päällä, mutta koira silti liikkuu paljon, on rasvan määrää hyvä laskea ja vastaavasti proteiinin määrää nostaa. Näin vältetään lihominen sekä turvataan tärkeiden ravintoaineiden saanti. Tällöin on tärkeää panostaa proteiinin määrään ja laatuun. Eläinperäinen proteiini on koiralle sopivinta ja sulavinta, joten tuoreen vähärasvaisen lihan ja sisäelinten sisällyttäminen ruokavalioon on suositeltavaa. Liikunta lisää aina proteiinintarvetta, ja ruoan proteiini ylläpitääkin elimistön lihasmassaa, vahvistaa immuunipuolustusta, lisää punasolujen lukumäärää sekä vähentää pehmytkudosvammojen muodostumista. 

Ravintolisät treenaavan koiran ruokavaliossa

Joidenkin kivennäis- ja hivenaineiden imeytyminen saattaa heikentyä vapaiden rasvahappojen määrän lisääntyessä, jolloin esimerkiksi kalsiumia, rautaa, sinkkiä, kupari ja mangaania voi olla hyvä lisätä ruokavalioon. Tämä tilanne saattaa olla edessä, jos koira tarvitsee rankimmalla kisakaudellaan kovin korkearasvaista ruokaa. Sinkin lisääminen yhdessä biotiinin ja metioniinin kanssa ennen kisakautta saattaa myös vähentää anturoiden vaurioita, jos koiran tassut joutuvat kovalle koetukselle. Lisäksi urheilukoira voi hyötyä magnesiumlisästä, sillä magnesium osallistuu kalsiumin kanssa hermoimpulssien kuljettamiseen lihaksille. Magnesiumin puute voi näkyä mm. lihasheikkoutena tai kramppeina, nivelsiteiden löystymisenä tai kestävyyden heikkenemisenä.

Urheilukoirien B-vitamiinintarve usein lisääntyy kovassa rasituksessa. Koska B-vitamiinit ovat vesiliukoisia, ylimäärä poistuu kyllä virtsan mukana, mutta osa B-vitamiineista voi värjätä virtsan tummankeltaiseksi ja saada aikaan vahvan tuoksun. Tilapäisesti urheilukoirilla on käytetty 5-10 -kertaisia B-vitamiiniannoksia hyvin tuloksin.

Tietynlainen rasitus voi laittaa nivelet ja sidekudokset kovalle koitokselle. Niinpä lisäämällä ruokavalioon kondroitiinisulfaattia ja glukosamiinia, voidaan tukea nivelten terveyttä ja mahdollisesti hidastaa vaurioiden syntyä. On hyvä muistaa, että myös mangaanilla on tärkeä osa sidekudosten muodostumisessa.

Rasvahappolisien käytöstä urheilukoirilla ei ole kovin kattavaa tutkimustietoa, mutta on mahdollista, että monityydyttymättömien rasvahappojen lisääminen ruokavalioon parantaisi jonkin verran koirien hajuaistia. Tämä voisi olla hyödyllistä mm. metsästyskoirille, huumekoirille ja jälkikoirille.

Antioksidantit suojaavat elimistöä rasvojen hapettumiselta ja vähentävät oksidatiivista stressiä. Niinpä ruokavalion ollessa rasvapitoinen ja raskaan liikunnan lisätessä solujen ja kudosten stressiä sekä vaurioita, voidaan antioksidanttien käytöstä ruokavaliossa ajatella olevan hyötyä työ- ja kisakoirille. Aiheesta ei ole paljoa tutkimustietoa, mutta lisäämällä ruokavalioon rankimmalla kaudella esimerkiksi 3 mg/kg E-vitamiinia tai vaikka ½-1 dl mustikoita, saadaan ruoan antioksidanttimäärää nostettua.

Jos koiralleen syöttää valmiita markkinoilla olevia urheilevan koiran kuivamuonia, on niissä huomioitu melko hyvin kaikki tarpeet. Jos ne eivät ole optimaalisia juuri omalle koiralleen, voi niiden rinnalla syöttää esimerkiksi rasvalisää tai lihaa. Ennen ravintolisien käyttöä tulisi aina tarkistaa, mitä perusruoka sisältää, jotta mitään ei yliannosteltaisi. Jos taas koostaa koiran ruokavalion kokonaan itse tuoreista raaka-aineista, on tärkeää olla perillä koiran perusravitsemuksesta, jotta ruokavalio täyttää ravintoainetarpeet ja tarjoaa sen lisäksi vielä urheilevalle koiralle optimaalisen ravintoainekoostumuksen.

Ravintoneuvonnassa koirallesi suunnitellaan lajikohtainen ja yksilöllinen ruokavalio

Ravintoneuvonta Omaeläinklinikalla perustuu tietelliseen tutkimukseen. MMT Johanna Anturaniemi ottaa vastaan seuraavilla klinikoillamme:

Artikkelin kirjoittaja Johanna Anturaniemi tutki tohtorin väitöskirjassaan ruokien vaikutusta ihon geenien toimintaan, veren aineenvaihduntatuotteisiin sekä veriarvoihin staffordshirenbullterriereillä. Johanna työskentelee Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan DOGRISK-tutkimusryhmässä, jossa hän on tehnyt erilaisia koirien kliinisiä tutkimuksia jo vuodesta 2008 lähtien. Lisäksi Johanna on aloittanut eläinlääkäriopinnot syksyllä 2017.

JAA ARTIKKELI

Share on facebook
Share on twitter
Share on email

UUSIMMAT ARTIKKELIMME:

Koira ja lelu

Koiran valeraskaus iski, mitä tehdä?

Valeraskaus on melko yleinen steriloimattomien narttujen vaiva. Joillakin koiraroduilla sitä esiintyy kirjallisuuden mukaan jopa 50 – 75 %:lla (mm. afgaaninvinttikoira, beagle, bokseri, mäyräkoira). Valeraskauden aikana narttu käyttäytyy kuin olisi tiine, mikä voi

Lue lisää »
Koiran takajalat

Koiran nivelrikon oireet ja hoito

Nivelrikko on yleisesti tavattu krooninen sairaus, jota esiintyy useimmiten suurikokoisilla koirilla, mutta voi vaivata koiraa iästä tai koosta riippumatta.  Normaalissa nivelessä nivelrusto toimii ikään kuin

Lue lisää »
Koira makaa ulkona

Koiran juoksut ja progesteroni

Koiran puberteetti  Nuoren koiran ensimmäisten juoksujen alkamisajankohdassa on suurta vaihtelua. Tyypillisesti ensimmäinen juoksu alkaa 6-14 kk:n ikäisenä. Joillakin yksilöillä ensimmäiset juoksut voivat tulla jopa vasta 2-2,5 vuoden iässä.    Ensimmäisten juoksujen aikaan

Lue lisää »