Eläinlääkärin työ haaveammattina
Eläinlääkärin työ on ollut Milla Hakalan haaveammatti niin pitkään kuin hän muistaa. Nyt hän työskentelee eläinlääkärinä Omaeläinklinikka Eirassa.
Ksylitoli on koiralle hengenvaarallista ja aiheuttaa vakavan myrkytystilan. Silloin koira voi oksennella, täristä, kouristella tai lopulta jopa menettää tajuntansa, ja toisinaan ksylitolimyrkytyksen saanut koira on hyvin huonossa kunnossa eläinlääkäriin tullessaan. Jos hoito aloitetaan tarpeeksi ajoissa, koira voi lähteä kotiin häntä heiluen jo muutaman tunnin päästä.
Milla Hakalan mielestä tällaisen tilanteen hoitaminen on eläinlääkärin työssä erityisen palkitsevaa. Hengen pelastaminen muistuttaa siitä, mitä omalla työllään voi parhaimmillaan saada aikaan. Silloin voi olla erityisen ylpeä tekemästään työstä.
”Sektiokeisarileikkaukset ovat myös jääneet mieleen. Kun saa pennut ulos elävinä, niin sellaiset hetket muistaa hyvin”, Hakala kertoo.
Hakala on valmistunut eläinlääkäriksi keväällä 2018 ja aloittanut työskentelyn Omaeläinklinikka Eirassa myöhemmin samana vuonna. Eläinlääkärin työstä hän on haaveillut aina ja on vanhempiensa mukaan toistellut pienestä tytöstä asti, että haluaa isona eläinlääkäriksi.
Tuo ajatus on säilynyt. Määrätietoisena ja kunnianhimoisena ihmisenä hän on nähnyt vaivaa päästäkseen tekemään niitä töitä, joista on aina haaveillut. Eläinlääkärin työssä kiehtoo sekä eläinten kanssa työskenteleminen että ammatin vaativuus.
Hakalalla on ollut jo ennen eläinlääkäriopintoja hyvä käsitys siitä, mitä eläinlääkärin ammatti käytännössä on. Maaseudulla kasvaneena kunnaneläinlääkärin työ oli kuitenkin Hakalalle tutumpaa kuin pieneläinlääkärin työ. Hän oli tottunut siihen, että eläinlääkärit hoitavat monenlaisia eläimiä ja kiertävät talleilla ja navetoissa hoitamassa hevosia ja lehmiä.
Aloitettuaan eläinlääkäriopinnot Hakalaa alkoi kiinnostaa enemmän pieneläinlääkärin työ ja klinikalla työskenteleminen. Pieneläinlääkärit tekevät paljon sairaalatasoista hoitoa, mikä antaa haasteita ja tekee työstä vaihtelevaa.
Millan lemmikit
Eläinrakkaana ihmisenä Hakalalla on ollut jokin lemmikki lähes koko elämänsä ajan. Ainoastaan opiskelujen aikana hänellä ei muutamaan vuoteen ollut lemmikkiä.
Hakalan ensimmäinen oma lemmikki oli koira Topi, joka eli 14-vuotiaaksi. Siitä tuli koko perheelle tärkeä. Yläasteikäisenä Hakala sai ensimmäisen oman hevosensa. Toisen hevosensa hän sai viisi vuotta myöhemmin. Lisäksi Hakalalla oli myös kani.
Nyt Hakalalla on reilu kaksivuotias maatiaiskissa Mörkö. Siitä on tullut tärkeä perheenjäsen, joka kulkee Hakalan mukana joka paikkaan esimerkiksi viikonloppureissuilla.
”Sukulaisetkin jo tietää, että sieltä tulee myös Mörkö. Hän on sellainen reissaajakissa”, Hakala kertoo.
Lemmikit ovat olleet Hakalalle tukena ja turvana sellaisissa hetkissä, kun itsellä on ollut vaikeaa. Eläimelle voi aina puhua ja se kuuntelee. Eläin myös kaipaa omat rutiininsa päivittäin ja vaatii ihmistä toimimaan rutiinien mukaan. Hakalalle lemmikit toimivat siis kuin piristysruiskeena, jotka saavat liikkeelle myös silloin, kun itseä ei välttämättä huvittaisi tehdä mitään.
Millalle lemmikit ovat rakkaita perheejäseniä
Eläinlääkärinä Hakala näkee selvästi, että lemmikit ovat ihmisille tärkeitä perheenjäseniä. Monille lemmikit ovat kuin lapsia. Ihmiset haluavat eläinlääkärin diagnosoivan lemmikkinsä sairaudet hyvin tarkasti, jotta on mahdollista hoitaa itse sairautta pelkkien oireiden lievittämisen sijaan. Ihmiset ovat valmiita myös maksamaan siitä, että lemmikki saa parasta mahdollista hoitoa.
Hyvään hoitoon kuuluu kuitenkin myös luopuminen. Varsinkin vanhoja lemmikkejä hoitaessa eläinlääkärin tehtävä on johdatella keskustelua lopulta myös siihen, milloin lemmikin elämänlaatu on laskenut niin paljon, että lopettaminen on eläimen kannalta paras ratkaisu.
”Tässä ammatissa täytyy osata pitää tunteet kurissa ja toimia järjen äänenä varsinkin silloin, jos omistaja on hyvin tunteellinen”, Hakala sanoo.
Lemmikinomistajat saattavat haluta pitkittää lopettamispäätöstä mahdollisimman pitkään, joten eläinlääkärin tehtävä on kertoa faktat ja olla tilanteessa asiantuntijana.
Tulevaisuudessa Hakala haluaa päästä kehittymään eläinlääkärinä. Nyt erityisesti ultraäänitutkimukset ja tähystykset kiinnostavat häntä. Hakalalla ei kuitenkaan ole vielä mielessä mitään tiettyä osa-aluetta, johon hän haluaisi erikoistua.
”Olen vielä aika alkuvaiheessa uraani, joten haluan saada monipuolisesti kokemusta eri aihealueilta”, Hakala sanoo.
Onneksi eläinlääkärinä pääsee oppimaan lisää jatkuvasti.
