Kortisoli on lisämunuaiskuoren erittämä hormoni, jota elimistö tarvitsee moniin eri toimintoihinsa. Cushingin tauti on seurausta kortisolin liikatuotannosta, jonka taustalla on yleensä aivolisäkkeen tai lisämunuaisen kuorikerroksen toiminnanhäiriö.
Noin 80–85 % tapauksista syynä on aivolisäkkeen toiminnanhäiriö, ja vain 15–20 % tapauksista johtuu lisämunuaisen kuorikerroksen toiminnan häiriöstä. Yleisin syy toimintahäiriöön on näille alueille kehittyvä kasvain. Joskus myös pitkäaikainen kortisonilääkitys voi aiheuttaa taudin puhkeamisen.
Cushingin taudin esiintyminen
Tauti on koirilla melko yleinen, mutta kissalla harvinainen. Sitä esiintyy useimmiten keski-ikäisillä tai vanhemmilla koirilla (yli 6-vuotiailla), mutta sitä on tavattu myös vain vuoden ikäisillä koirilla.
Lisäksi tautia tavataan pienillä roduilla useammin kuin suurilla. Pienistä roduista maltankoira, villakoira, mäyräkoira ja bostoninterrieri ovat tyyppirotuja ja näillä roduilla sekä muilla pienirotuisilla koirilla sairauden taustalla on yleensä aivolisäkkeen kasvain. Suurilla roduilla esim. boksereilla, kasvain on tyypillisesti lisämunuaisen kuorikerroksessa.
Cushingin taudin oireet
Taudin oireet ovat hyvin moninaisia. Oireilu voi olla aluksi hyvin huomaamatonta ja oireet voivat tulla ikään kuin hiipimällä. Ensimmäisenä havaitaan kuitenkin useimmiten runsasta juomista ja virtsaamista. Muina oireina havaitaan muun muassa ruokahalun lisääntymistä, jolloin paino alkaa nousta, sekä alakuloisuutta ja lihasheikkoutta.
Sairauden edettyä pitkälle lihasheikkous saattaa johtaa jopa hengitysvaikeuteen, joka ilmenee epänormaalin voimakkaana tai jatkuvana läähätyksenä. Potilaalla saattaa esiintyä myös alentunutta lämmönsietokykyä, käytöshäiriöitä, kiimahäiriöitä sekä iho-oireita.
Iho-oireille tyypillisiä ovat muun muassa ohut iho, mustapäät ja ihon tummuminen. Eläimellä voi olla myös symmetrisiä karvattomia ihoalueita erityisesti kyljissä tai turkin kunto voi olla muutoin huono. Toistuvia ihotulehduksia voi myös esiintyä.
Cushingin tauti on elinikäistä hoitoa vaativa sairaus
Cushingin tautia sairastavaa koiraa hoidetaan yleensä lääkkeellisesti, sillä kasvainten poisto on kirurgisesti hankalaa. Lääkehoidolla oireet saadaan lievittymään ja koiran elämänlaatua parannettua. Hoito vaatii kuitenkin omistajalta sitoutuneisuutta, sillä lääkitys on usein elinikäinen ja sairauden hoito vaatii säännöllistä seurantaa.
Nykyään sekä aivolisäke- että lisämunuaisperäisessä Cushingin taudissa lääkityksenä käytetään tiettyjen elimistön entsyymien toimintaa muuttavaa valmistetta (trilostaani), jonka kautta gluko- ja minaralokortikoidien eritys vähenee. Näin ollen aikaisemmin käytetyt solunsalpaajahoidot on saatu vaihdettua vähemmän haittavaikutuksia aiheuttavaan lääkitykseen.
Kontrollit ovat tärkeä osa hoitoa. Kontrolleissa tarkistetaan eläimen vointi ja oireiden lievittyminen ja tehdään tarvittaessa lisämunuaiskuoren toimintakoe lääkkeen tehon arvioimiseksi. Alussa, lääkityksen aloittamisen jälkeen, kontrollit ovat useimmiten 7-14 vuorokauden kuluttua ja sen jälkeen 3-6 kuukauden välein eläimen voinnista riippuen.
Ensimmäisenä taudin aiheuttamista oireista häviää yleensä runsas juomien (parissa viikossa), mutta ihomuutosten häviäminen ja karvankasvu alkaa hitaammin (noin 3 – 5 kuukauden kuluessa). Hyvällä hoidolla ja seurannalla potilaan elinaikaennuste voi kuitenkin olla useitakin vuosia.
