Koiran tiineys ja synnytys – pentuja tiedossa!

Koiran tiineys ja synnytys

Koiran tiineys alkaa onnistuneesta asutuksesta, keinosiemennyksestä tai toisinaan vahinkoastumisen seurauksena. Nartun saavutettua sukukypsyyden keskimäärin 6-12 kk iässä, sillä alkaa juoksut. Juoksujen aikana tapahtuu ovulaatioita, jolloin narttu voi tiinehtyä. Tiineyden kesto on 56-72 vrk (keskimäärin 63 vrk). Kantoaika monesti hieman pitenee, mikäli pentue on pieni, ja vastaavasti lyhenee, mikäli pentuja on paljon.

Kunnollinen valmistautuminen tiineysaikaan antaa pennuille parhaat eväät elämään. Jotta pennut saisivat parhaat mahdolliset lähtökohdat elämään, tulee nartun terveydestä pitää hyvää huolta koko tiineyden ajan. Jo ennen asutusta on syytä tarkistaa, että rokotussuoja on ajantasalla. Lisäksi tiine narttu voidaan rokottaa tiineyden aikana herpesvirusta vastaan. Herpesvirus on erittäin tarttuva hengitystieinfektio, joka aiheuttaa koiralla keskenmenoja, pikkupentukuolemia ja kehityshäiriöitä. Herpesrokote annetaan kaksi kertaa tiineyden aikana sekä aina seuraavien tiineyksien yhteydessä. On suositeltavaa kääntyä eläinlääkärin puoleen jo tiineyden suunnitteluvaiheessa rokotusohjelman suunnittelua varten.

Loishäätö tehdään juoksuaikana ja toistetaan tiineyden aikana

Tiineyden aikana loishäätö on syytä uusia vähintään kerran, 40.-42. tiineysvuorokauden kohdalla. Pennut saavat herkästi suolinkaistartunnan nartulta, sekä istukan että maidon välityksellä. Tiineyden aikana suolinkaistoukat aktivoituvat, jonka vuoksi pikkupentujen riski saada suolinkaistartunta on suuri.

Nartun paino nousee tiineyden aikana 20-55 %. Kantava narttu tarvitsee korkealaatuista energiaa ja ravintoaineita sopivassa suhteessa. Tiineyden ensimmäisen 3.-4. viikon aikana ruokinta pidetään ennallaan. 5. viikosta alkaen ruokinnan määrää aletaan lisätä. Helpoin ja turvallisin valinta on teollinen korkealaatuinen kantavalle nartulle tarkoitettu ruokavalio. Mikäli pentue on suuri, voidaan ruokintamäärää joutua kasvattamaan jopa 50% suhteessa normaaliin määrään. Kun vatsa kasvaa, on vuorokaudessa tapahtuvia ruokintakertoja syytä lisätä. Toisinaan ongelmana on tiineyden aikana huono ruokahalu, joten on syytä tarkkailla nartun painon kehitystä ja ruumiinkuntoa, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa.

Tiineyden aikainen liikunta tulisi olla säännöllistä ja riittävää

Hyvä lihaskunto helpottaa myös koiran synnytystä ja parantaa nartun elämänlaatua. Suurta fyysistä rasitusta on kuitenkin syytä välttää. Tiineyden loppuvaiheessa liikuntaa voidaan hiljalleen keventää ja suhteuttaa nartun jaksamiseen.

Tiineyden merkit alkavat näkyä ulospäin noin viikolla 4-5. Nisät punoittavat ja nartulta saattaa tulla pieni määrä emätinvuotoa. Toisinaan alkutiineydestä voi esiintyä huonovointisuutta ja ruokahaluttomuuttakin. Viikon 8 kohdalla tiineys on yleensä jo selkeästi nähtävissä vatsan kasvaessa, ja myös sikiöiden liikkeet saattavat näkyä tällöin.

Tiineystarkastukset

Tiineystarkastuksiin kuuluvat palpaatio eli tunnustelu, ultraäänitutkimus sekä tiineysröntgen.

Tunnustellen sikiöt voidaan yleensä havaita 3-4 viikkoa astutuksesta. Toimenpide on kuitenkin epäluotettava ja siihen sisältyy pieni riski, että sikiöpussi rikkoutuu, sen vuoksi se ei ole nykyään kovin suositeltava tutkimus. Ultraäänitutkimus suoritetaan, kun tiineys on kestänyt 21-28 vrk. 28 vuorokauden kohdalla nähdään jo sikiöiden sydämenlyönnit. Sikiöt näkyvät kuitenkin ultraäänellä jo 21. vrk kohdalla. Toisinaan ultraäänitutkimuksen tulos voi olla epävarma esimerkiksi sen vuoksi, että tiineys on alkanut hieman arvioitua myöhemmin. Tämä selittyy sillä, että uroskoiran siittiöt elävät nartun kohdussa jopa viikon, jolloin tiinehtyminen voikin tapahtua vasta viikko astutuksen jälkeen. Tällöin eläinlääkäri suosittelee uusintatutkimusta viikon kuluttua. Ultraäänitutkimuksessa nähdään sikiöt, mutta niiden määrän arvioiminen on monesti vaikeaa, erityisesti jos sikiöitä on paljon. Ultraäänitutkimuksessa voidaan ottaa sikiöistä mittoja, joiden pohjalta voidaan melko luotettavasti ennustaa synnytyksen ajankohtaa. Luotettavin tapa arvioida pentujen määrä on tiineysröntgentutkimus. Se voidaan tehdä, kun pentujen luusto on riittävästi kalkkeutunut, eli 45. vrk jälkeen. Röntgentutkimus on suositeltavaa, sillä mikäli synnytyksessä tulee ongelmia, on aina hyvä tietää, montako pentua kohdussa on.

 

Muista nämä:

– Koiran tiineys kestää 56-72 vrk
– Nartun rokotukset tulee tarkistaa ennen pentujen suunnittelua
– Herpesrokotus suojaa pentuja vakavalta ylähengitystietulehdukselta
– Loishäätö juoksuaikana ja 40.-42. tiineysvuorokauden kohdalla
– Tiineysultraäänitutkimus tehdään 21-28 vrk
– Tiineysröntgen tehdään 45 vrk jälkeen

 

Synnytykseen valmistautuminen

Nartulla voidaan havaita käytösmuutoksia 2-3 päivää ennen synnytystä. Kasvattajan kannattaa hankkia pesäntekopuuhia varten mukava pehmustettu pentulaatikko, joka sijoitetaan rauhalliseen paikkaan kotona. Näin narttu saa tutustua siihen jo ennen synnytystä. Myös päivystävän eläinlääkärin numero on hyvä tarkistaa viimeistään tässä vaiheessa. Noin viikko ennen laskettua aikaa voidaan alkaa mittaamaan nartun ruumiinlämpöä kahdesti vuorokaudessa; se auttaa arvioimaan synnytyksen alkamisajankohtaa. Noin 24 h ennen synnytystä ruumiinlämpö laskee n. 36-37 asteeseen (norm. 38-39 C). Kun lämpö jälleen alkaa nousta, on työntövaiheeseen alle vuorokausi aikaa.

Synnytyksessä on kolme vaihetta: avautuminen, työntövaihe ja jälkeisvaihe. Avautumisvaihe kestää tavallisesti 6-12 h, mutta vaihtelee välillä 4-36 h, ja työntövaihe 12-24 h. Avautumisvaiheessa nartun käytös muuttuu, se alkaa tehdä pesää, muuttuu levottomaksi ja saattaa voida pahoin. Aktiivinen ponnistaminen kestää muutamia minuutteja, mutta enintään 30 min. Sen aikana pentu työntyy ulos emättimestä. Jälkeisvaihe toistuu jokaisen pennun välissä, kun jälkeinen syntyy joko heti pennun kanssa tai viimeistään ennen seuraavaa pentua. Pentujen välissä saattaa kulua 2-4 h ilman että on syytä huoleen. Nartun voi antaa syödä yhden tai kaksikin istukkaa, mutta useampia syödessään se voi saada niistä ripulin. Istukoiden syntymistä kannattaa kuitenkin seurata, ja laskea että ne kaikki tulevat ulos. Synnytyksen päätyttyä narttu rauhoittuu ja rentoutuu, ja keskittyy pentujen hoivaamiseen.

Milloin on syytä huolestua?

Useimmiten synnytys sujuu hyvin ilman ihmisen apua, ja narttu osaa luonnostaan hoitaa pentuja. On kuitenkin tiettyjä tilanteita, jolloin on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin. Jos narttu työntää pentua yli 30 min ilman tulosta, on ehdottomasti syytä huolestua. Tällöin voi ensin koittaa omalla kädellä tunteeko pentua synnytyskanavassa. Ennen tunnustelua tulee emättimen alue pestä huolellisesti hellävaraisella saippualla. Mikäli pentu tuntuu kanavassa, mutta on jumissa, sitä voi koittaa varoen vetää ulos emän ponnistaessa. Mikäli pentu siitä huolimatta ei tule ulos tai sitä ei tunnu ollenkaan, on syytä soittaa välittömästi lähimmälle päivystävälle eläinlääkärille, sillä pennulla voi olla hätä. Myös mikäli pentujen välissä kuluu yli 2-4 h, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Myös mikäli havaitaan runsasta verenvuotoa synnytyksen aikana, on syytä lähteä klinikalle. Samoin, jos vuotaa runsaasti vihertävää/mustaa ilman että narttu aktiivisesti ponnistaa pentua ulos.

Mahdollisia syitä synnytysvaikeuteen nartulla on mm. inertia uteri eli polteheikkous, josta kärsii useimmiten suurta pentuetta kantava narttu. Kyseessä on usein pitkittyneen synnytyksen aiheuttama kohdun väsyminen. Muita syitä ovat suuri sikiö, sikiön virheasento tai synnytyskanavan rakenteellinen ahtaus. Synnytysvaikeuksia ilmenee n. 2-5 % koirista. Joillakin roduilla, esimerkiksi lyttykuonoisilla (esim. ranskanbulldoggi, mopsi, bostoninterrieri) ja kääpiöroduilla (esim. chihuahua), ovat synnytysvaikeudet suhteellisesti yleisempiä.

Kun otat yhteyttä eläinlääkäriin, hän haluaa tietää, montako vuorokautta tiineydestä on kulunut, onko kyseessä ensisynnyttäjä, onko pentuja jo syntynyt, ja montako pentua kohdussa on. Lisäksi eläinlääkäri haluaa tietää vaikuttaako narttu kivuliaalta, erityisen levottomalta tai väsyneeltä ja minkälaista vuoto on.

Synnytysvaikeuksia hoidetaan päivystävillä eläinklinikoilla ympäri vuorokauden

Mikäli kyseessä on synnytysvaikeus ja päädytään hoitoon klinikalle, on ensisijainen hoito yleensä lääkkeellinen hoito. Kuitenkin jos se ei auta, tai kyseessä on synnytyskanavat ahtaus, liian suuri pentu tai muu synnytysteiden tukos, jää ainoaksi vaihtoehdoksi keisarinleikkaus. Klinikalla nartulta saatetaan tutkia verinäyte sekä tarkistaa pentujen sykkeet ultraäänellä ja/tai määrä röntgenkuvasta. Keisarinleikkaus sujuu yleensä hyvin, ja narttu toipuu siitä usein erinomaisesti. Tilannetta saattaa hankaloittaa esim. herpesvirus tai kohdun tulehdus. Noin 60% synnytysvaikeuksista johtaa keisarinleikkaukseen.

Synnytyksen jälkeen jälkivuoto jatkuu noin 4-6 viikon ajan. Alkuun vuoto voi olla tummanvihreää tai mustaa, ja melko runsasta muutaman viikon ajan. Sen jälkeen tyypillinen vuoto on hajutonta ja väriltään rusehtavan punaista tai tummanpunaista. Mahdollisia synnytyksen jälkeisiä ongelmia ovat jälkeisten jääminen, kohtutulehdus, nisätulehdus, maidon erityksen ongelmat ja kalkkikramppi. Kohtutulehduksen oireena on lämmönnousu, ruokahaluttomuus sekä märkäinen vuoto emättimestä. Nisätulehduksessa nisä turvottaa, kuumottaa ja punoittaa ja on kivulias, ja lisäksi nartulla on kuumetta ja ruokahaluttomuutta. Tulehdustilasta kärsivän nartun hoivavietti heikkenee, ja se saattaa jopa vahingoittaa pentujaan. Jos havaitaan tulehdukseen viittaavaa, on syytä olla välittömästi eläinlääkäriin yhteydessä asianmukaisen hoidon saamiseksi. Kalkkikramppi johtuu kalsiumin vajeesta, ja siitä kärsii tyypillisemmin pienirotuinen koira, jolla on suurehko pentue. Se ilmaantuu yleensä 1-3 vk synnytyksen jälkeen. Oireena on käytösmuutokset, hampaiden narskuttelu, jäykkä liikkuminen sekä tärinä ja läähättely. Loppuvaiheessa oireena on kouristelua. Tärinän seurauksena ruumiinlämpökin kohoaa. Kalkkikramppia epäiltäessä on oltava välittömästi yhteydessä eläinlääkäriin, sillä siihen on nopea ja tehokas hoito; koiralle annetaan lisäkalkkia suoneen ja jatkohoitona kalkkilisää ruoan kanssa.

 

Milloin yhteys eläinlääkäriin?

– Aktiivinen ponnistus 30 min ilman tulosta
– Pentujen välissä kuluu yli 2-4 h
– Runsas vihertävä tai musta vuoto ilman että pentua tulee ulos
– Runsas verinen vuoto synnytyksen aikana
– Märkäinen emätinvuoto synnytyksen jälkeen
– Synnytyksen jälkeen nartulla kuume, ruokahaluttomuus, maidonerityksen ongelmat tai pentujen hyljeksiminen
– Synnytyksen jälkeen narttu käyttäytyy oudosti, narskuttelee hampaita, liikkuu jäykästi, tärisee ja läähättelee

Lue myös:

Pikkupentuaika

Rokotukset

 

Lähteet:

Poulet H1, Guigal PM, Soulier M, Leroy V, Fayet G, Minke J, Chappuis Merial G.(2001) Protection of puppies against canine herpesvirus by vaccination of the dams. Vet Rec. Jun 2;148(22):691-5.

Groppetti D, Vegetti F, Bronzo V, Pecile A.(2015) Breed-specific fetal biometry and factors affecting the prediction of whelping date in the German shepherd dog. Anim Reprod Sci. Jan;152:117-22

Bergström, A., Nødtvedt, A., Lagerstedt, A.-S. And Egenvall, A. (2006) Incidence and Breed Predilection for Dystocia and Risk Factors for Cesarean Section in a Swedish Population of Insured Dogs. Veterinary Surgery, 35: 786–791.

O’Neill, D. G., O’Sullivan, A. M., Manson, E. A., Church, D. B., Boag, A. K., McGreevy, P. D. & Brodbelt, D. C. (2017) Canine dystocia in 50 UK first-opinion emergency-care veterinary practices: prevalence and risk factors. Veterinary Record, 181, 88.

 

Tekstin on laatinut ELL Kaisa Juhajoki